MÖRKÖJÄ PELLOLLA
(Julkaistu Sipoon Sanomissa 13.2.2003)
Kiitos Leena Liipola "Parasta Sipoossa - arvoja, tarpeita, kaavoitusta"- seminaaria koskevasta vaalipalstakirjoituksestasi! Toivottavasti keskustelu Sipoon tulevaisuudesta vihdoinkin käynnistyy.
Sipoo on juuri nyt kehityksensä suhteen ratkaisevassa tienhaarassa, jossa on tehtävä järkeviä valintoja, sillä nämä valinnat ovat kauaskantoisia. On siis valittava se oikea tie ja osattava sitä taiten kulkea, jotta Sipoo edelleen säilyy viihtyisänä, turvallisena ja hyvänä paikkana asua ja elää.
Vaihtoehtoina eivät kuitenkaan toimi vain kaksi ääripäätä, eli kunnan säilyttäminen täysin ennallaan ja muuttumattomana - kuin reservaattina - tai toisena ääripäänä kohtalonomainen usko siihen, että nyt on kuljettava nöyrästi Helsingin talutusnuorassa eikä mitään ole enää tehtävissä kunnan pelastamiseksi. Avainsana on mielestämme hallittu kehitys Sipoon ehdoin ja määräämässä tahdissa.
Seminaarin otsikkona vuosi sitten oli ”Kunta muutospaineessa - Sipoon kehitysvaihtoehdot”. Tämänkertaisessakin seminaarissa käsiteltiin jälleen koko kunnan kehittämistä, ei suinkaan vain Östersundomin aluetta, joka tietenkin on osa kokonaisuutta. Luennoitsijat esittivät omia näkemyksiään, muualla tehtyjä ratkaisuja ja varteenotettavia vaihtoehtoja keskustelun pohjaksi. Jotakin jäi Leena Liipolalta kuitenkin valitettavasti huomaamatta - seminaarissa ei nimittäin esitetty ainoatakaan yhdistyksen visiota!
On myös valitettavaa, että Leena Liipola pelästyi arkkitehtiylioppilas Raija Mikkolan tekemiä Etelä-Sipoosta koskevia kaavoitusluonnoksia ja hätäpäissään kuvitteli, että Sipoon Puolesta ry. muka suunnittelee Östersundomin pellon rakentamista täyteen asuntoja. Gradutyö, joka valmistuu Tampereen Teknillisessä Korkeakoulussa, esitettiin aivan kuten kaikki seminaarin muutkin esitelmät yhtenä näkemyksenä keskustelun pohjaksi.
Kuten avauspuheessani mainitsin, näiden seminaarien järjestäminen on yhdistykselle yksi tapa osallistua kunnan kehittämistä koskevaan keskusteluun. Tämänkertainen seminaari osoitti, että Sipoolle on tarjolla useita erilaisia vaihtoehtoja. Nyt onkin kuntalaisten aika osallistua keskusteluun, jotta jatkossa valittaisiin se vaihtoehto, joka parhaiten sopii Sipoolle ja sipoolaisille. Tässä mielessä Leena Liipolan mielipidekirjoitus oli tervetullut, sillä mitä enemmän Sipoon arvoista nyt ja tulevaisuudessa avoimesti ja faktapohjaisesti keskustellaan, sen varmemmalla pohjalla näitä kuntamme kannalta elintärkeitä päätöksiä tehdään.
Kunta aloittaa Lounais-Sipoon asemakaavan valmistelun ensi vuonna. Yhdistys vaatii edelleenkin, että Östersundomiin suunnitellun liikekeskuksen ympäristöönsä täysin sopimaton nk. postimerkkikaava liotetaan irti, koska sillä on lieveilmiöineen kauaskantoiset vaikutukset ei pelkästään Lounais- ja Etelä-Sipoon vaan koko kunnan kehitykseen. Haluamme, että kyseistä aluetta samoin kuin koko kuntaa kehitetään kokonaisuutena Sipoon arvoja kunnioittaen.
Laura Finne-Elonen
puheenjohtaja
Sipoon Puolesta ry.
www.sipoo.fi/sipoonpuolesta
sivun alkuun - till början av sidan
Sipoostako puukaupunki?
(Julkaistu Sipoon Sanomissa 13.2.2003)
Haluaisin täten selventää joitakin niistä väärinkäsityksistä, joita Leena Liipola esitti vaalikirjoitelmassaan Sipoon Sanomissa 6. helmikuuta koskien Sipoon puolesta ry:n yhdyskuntasuunnitteluseminaaria.
Seminaari käsitteli keskeisiä arvoja ja tarpeita yhdyskuntasuunnittelussa. Kysymys on ajankohtainen, sillä Lounais-Sipoon yleiskaavoitus käynnistyy näillä näkymin vuonna 2004.
Sisällöllisesti symposiumissa painotettiin seudun kulttuurisia, sosiaalisia ja ekologisia lähtökohtia kaavoituksessa. Esitelmiöitsijät pohtivat mm. muuttuvaa väestörakennetta, asumista, työ- ja vapaa-aikaa sekä niiden merkitystä tulevaisuuden suunnittelussa. Pienimuotoista, ihmisläheistä puurakentamista esitettiin yhtenä vaihtoehtona, jota voisi sopeuttaa Sipoon rakennusperinteeseen.
Seminaarin tavoite oli herättää keskustelua Sipoon kaavoituksen lähtökohdista ja vaihtoehdoista. Myös Raija Mikkolan diplomityö muodostaa yhden näkemyksen muiden mielipiteiden joukossa. Se heijastaa hänen mielipidettään.
Markku Karjalaisen, tekn.tri, arkkitehti, esitelmä Moderni puukaupunki-hankkeesta aiheutti joitakin kysymyksiä. Kaupunki-sanan käyttö peruu siihen, että lähtökohtana on ollut tutkimus Suomen keskiaikaisten kaupungeista, esimerkiksi Porvoosta, jotta opittaisiin mitä myönteisiä arvoja niistä voi heijastua moderniin rakentamiseen.
Keskeisiä viestejä valtakunnallisessa Moderni Puukaupunki hankkeessa on ihmisläheinen, mittakaavaltaan pienimuotoinen puurakentaminen. Median hieman yksipuolinen kiinnostus näiden alueiden tehokkusasteesta, joka saattaisi vastata modernia kerrostalolähiöitä, on asia erikseen.
Tämän aiheen rooli seminaarissa ei ollut esittää kapunkirakentamista Sipooseen. Jos ja kun jotain suunnitellaan on itsestään selvää että alueiden tiheys, luonne, rakennusten ulkonäkö ym. tulee soveltaa ympäröivään rakennuskantaan ja sen ominaispiirteisiin. Juuri tämä keskustelu on seminaarin tavoite.
Tua Sandberg,
Arkkitehti
sivun alkuun - till början av sidan
LUOVUTTAAKO SIPOO ÖSTERSUNDOMIN HELSINGILLE ?
(Julkaistu Sipoon Sanomissa 3.10.2002)
Östersundomin kauppakeskushanketta seuratessa on tullut tunne että se on osa suurempaa suunnitelmaa. Alueen nykyistä asukasmäärää tarkasteltaessa on selvää ettei se ole riittävä kauppakeskuksen kannattavuuden turvaamiseksi.
Esille on myös tullut uhkakuva siitä että Helsinki haluaisi hyödyntää laajat maanomistuksensa Östersundomissa. Kunnan edustajat ovat kuitenkin tyrmänneet ajatuksen vetoamalla siihen että Sipoon kunta vastaa alueen kaavoituksesta. On myös moneen kertaan todettu ettei Sipoon kunnalla ole resursseja massiiviseen väestönkasvuun.
Tätä taustaa vasten tuntuukin ihmeelliseltä lukea julkaisua Helsingin Yleiskaava 2002 Maankäytön kehityskuva, joka on Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisema.
Kyseisessä julkaisussa sanotaan mm seuraavaa:
Metro ulottuu idässä Helsingin kaupungin rajalle. Rajan takana alkavat laajat rakentamattomat metsä- ja peltoalueet, joita meri ja ranta rajaavat. Mellunmäen metro olisi helposti jatkettavissa kaupungin rajan ulkopuolelle. Porvoonväylä ja Itäväylä ovat nopeat ajoneuvoliikenteen yhteydet. Helsingin kaupunki omistaa itäisen rajansa takaa Vantaalla ja Sipoossa laajat maa- ja vesialueet. Maa-alaa on noin 20 km2 ja vesialaa noin 19 km2
Pientaloasuntoihin kohdistuu kysyntää. Helsingin kaikilla uusilla alueilla ei pystytä vastaamaan pientalokysyntään huolimatta siitä, että uudet pientaloalueet rakennettaisiin kerrostalotehokkuudella. Pientalotarjontaa voitaisiin lisätä rakentamalla Sipooseen laadukkaita uusia pientalokaupunginosia, jotka tukeutuvat metron jatkeeseen.
Eli tuhotaan ensin arvokas kulttuurimaisema rakentamalla siihen jättimäinen kauppakeskus. Sen jälkeen todetaan että alueelle voidaan rakentaa metro ja valtava määrä asuinrakennuksia kun se kuitenkin on jo pilalla. Koska Sipoolla ei ole resursseja ottaa vastaan niin suurta määrää uusia asukkaita ei jää muita vaihtoehtoja kuin luovuttaa Östersundom Helsingille.
Onko näin ?
Tero Wester
Östersundom
sivun alkuun - till början av sidan
Raha uppoaa rantamutaan
(Julkaistu Sipoon Sanomissa 3.10.2002) Östersundomin kartanon eteen rakennettava pyörätie on "erityisen hankala ja kallis rakentaa," todettiin Sipoon sanomissa 18.7. Tämän toivoisi herättävän mielenkiintoa siihen, mitä tulisi maksamaan viereen suunnitellun ostosparatiisialueen teiden rakentaminen. Sipoon kunnan ja rakennusliike Palmbergin välinen esisopimushan edellyttää kunnan rakentavan kustannuksellaan nämä tiet valaistuksineen. Toisin kuin valtion verorahoilla maksettavan pyörätien, Sipoon rahoilla maksettavien ostariteiden tulee kestää tavarankuljetuksen ja rakennusajan erittäin raskasta liikennettä. Haastattelemani asiantuntijan mukaan kustannusarviota ei voi antaa ilman geologisia tutkimuksia, "mutta kallis siitä tulee, ja maanrakennuksessa tavallisesti ylitetään tehdyt kustannusarviot moninkertaisesti". Voi siis vain arvella kuinka kallis operaatio siitä tulee, jos kunta ensin rakentaa tiet kiireisellä aikataululla ja todennäköisesti vielä jälkeenpäin korjaa painumia. Siinä sitä upotettaisiin tontinmyyntirahat betonipaaluina entiseen rantamutaan.
Heikki Blåfield
Yrittäjä Sipoosta
sivun alkuun - till början av sidan
Vuosaaren satamaprojektin ja Itäsalmen kauppakeskuksen aiheuttamat
yhteisvaikutukset tulee selvittää
( Sipoon Sanomat, yleisönosastokirjoitus, 30.4.2002)
Sipoon Puolesta ry suhtautuu
kriittisesti Vuosaaren sataman rakentamiseen , koska Lounais-Sipoo kuuluu väistämättä
tämän sataman vaikutuspiiriin. Suursataman rakentaminen tulee aiheuttamaan
ympäröiville alueille mittavia taloudellisia, rakenteellisia, liikenteellisiä
ja sosio-ekonomisia muutoksia. Sataman vaikutukset tulevat myös näkymään
alueen väestöpohjassa ja palvelurakenteessa. Raskaan liikenteen kuljetuskäytävät
satamasta muualle maahan lisäävät moninkertaisesti haitallista ympäristön
kuormitusta.
Sataman rakentamista on perusteltu
kansallisena intressinä. Satama tulee vaatimaan seudullisesti hyvinkin
laajalle alueelle levittäytyvän infrastruktuurin sen toimintoja tukemaan.
Ei ole kaukaa haettua olettaa että näidenkin alueiden käyttöönottoa
ja tehorakentamista tullaan perustelemaan kansallisena intressinä aivan
samalla tavalla kuin itse satamaa. Päteekö tällöin kunnan kaavoitusmonopoli
välttämättä vielä normaalissa laajuudessaan?
Sipoon Puolesta ry pitää hyvin
merkillisenä sitä, että päättäjät ja virkamiehet jatkavat Vuosaaren
satamahankkeen ja Itäsalmen kauppakeskuksen suunnitelmien valmistelua
erikseen miettimättä mikä vaikutus toisiinsa näillä projekteilla tulee
olemaan. Sipoon Puolesta ry vaatiikin että Vuosaaren satamaprojektin
ja Itäsalmen kauppakeskuksen aiheuttamista yhteisvaikutuksista viipymättä
tehdään laaja ja seikkaperäinen selvitys.
Sipoon Puolesta ry
Laura Finne-Elonen
puheenjohtaja
sivun alkuun - till början av sidan
VIIME VIIKON PÄÄKIRJOITUS IHMETYTTÄÄ
( Sipoon Sanomat, yleisönosastokirjoitus, 31.1.2002)
Sipoon Puolesta ry. haluaa lyhyesti kommentoida viime viikon pääkirjoitusta Sipoon Sanomissa, joka mielestämme ei anna aivan oikeata kuvaa toiminnastamme.
Kunnan kuulutus asemakaavan muutoksesta ei ole mikään tyhjä kirjain. Kyllä kunta toivoo, että kuntalaiset aktiivisesti käyttävät heille myönnetyt oikeudet ja ottavat kantaa.
Kaikki mielipiteet otetaan vastaan ja vaikkapa ruutupaperille kirjoitetut näkemykset kelpaavat yhtä hyvin kuin lomakkeille laaditut.
Vastausten joukosta löytyy varmasti näkemyksiä. Kuntaa ei vaadita vastaamaan jokaiselle mielipiteen lähettäjälle henkilökohtaisella kirjeellä, vaan kunta käsittelee mielipiteet yhtenäisesti, asian luonteen vuoksi.
Tietenkin tämän asian hoitaminen vaatii jonkin verran työtä, mutta tuskin suoranaisesti ruuhkauttaa tekniikka- ja ympäristöosastoa.
Sipoon Puolesta ry. on jo 11.1 lähettänyt kunnalle kirjeen omine kysymyksineen. Vastaukset saatuaan ennen muistutusajan umpeutumista yhdistys pystyy paremmin laatimaan oman asiallisen mielipiteensä.
Pääkirjoituksen viimeistä kappaletta emme tunnista meille osoitetuksi.
Sipoon Puolesta ry.
sivun alkuun - till början av sidan
Kehitys kauppakeskusten muodossa ei ole vääjäämätön!
Isoja kauppakeskuksia on maailmalla rakennettu jo niin kauan, että näiden seuraamukset, esim. lähikauppojen kuolema on käynyt kaikille ilmeiseksi. Tätä kehitystä voi helposti luulla vääjäämättömäksi. Mutta onko näin? Vastaus kysymykseen on selkeä ei. Kauppakeskus-kehitys on tietoisten päätösten tulos. Otetaan esimerkiksi vaikkapa Tanska, jossa kauppoja edelleen näkee niissä paikoissa, joissa olemme tottuneet niitä näkemään. Tanskalainen sanoo, että hän on tottunut syömään vain päivän tuoretta leipää. Siksi hän käykin päivittäin kaupassa eikä kauppa siksi saa mielellään olla kovin kaukana. Miksi näin? Selitys on yksinkertainen. Tanskassa 3.000 neliömetriä suuremmat päivittäistavarakaupat on laissa kielletty. Laissa on yhdistetty autottomien kuluttajien ja paikallisen elinkenoelämän edut sekä huoli yleisestä viihtyvyydestä ja yhteiskunnan kokonaisedusta. Tanska on väkiluvultaan Suomen veroinen ja Tanskan talous on hyvässä kunnossa, osin jopa paremmassakin kunnossa kuin meillä.
Östersundomin megamarketissa on pitkälti kysymys siitä millaisen yhteiskunnan ja elinympäristön me haluamme, tai itse asiassa kenen ehdoilla yhteiskunnan tulee toimia. Megamarketeista hyötyvät megatekijät, ts. ne joilla on tarpeeksi taloudellista lihasta rakentaa, vuokrata ja pyörittää suuria yksiköitä. Hypermarkettien perustajat mainostavat selviävänsä kolmasosalla työvoimasta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hypermarketin ympäristöstä poistuu kolme kertaa enemmän työpaikkoja kuin mitä markettiin syntyy uusia. ”Den enes död, den andres bröd”, kuten ehkä jo kulunut sanonta kuuluu.
Jonkun voittaessa joku muu menettää. Onko kyseessä tulonsiirto? Kenen tulot/ omaisuus siirtyvät? Ainakin niiden, jotka joskus ovat investoineet työtä ja rahaa tavanomaisen mittakaavan liikekiinteistöihin, ja jotka näkevät sekä tulonsa että pääomansa muuttuvan tuhkaksi. Toinen maksava taho on megamarketin asiakas, joka omalla kustannuksellaan ajaa autollaan kymmeniä kilometrejä ja täten ottaa huomattavan osan megamarketin logistiikkakustannuksista hartioilleen. Kolmas maksava taho on kunta, joka joutuu huolehtimaan siitä, että autottomilla kuntalaisilla on mahdollisuus suorittaa päivittäiset ostoksensa. Suuria menettäjiä ja laskun maksajia ovat myös kuolleiden liikekiinteistöjen naapurit, joiden ympäristö on ottanut askeleen slummiutumisen suuntaan ja joiden omaisuuden arvo on romahtanut. Toimiva liike valvoo ympäristöään päiväsaikaan ja ympäristön asunnot valvovat samaa aluetta iltaisin. Kuollut liike taas muodostaa tyhjiön, joka helposti täyttyy useimmiten vähemmän toivotulla joukkiolla, graffitilla, jne. Tätäkö me todella haluamme?
Sipoolla on siinä mielessä onnellinen tilanne, että kunnassamme ei (vielä) ole megamarketteja. Naapurikunta Porvoo taistelee, toistaiseksi menestyksellisesti, keskustansa liike-elämän puolesta ja megamarketteja vastaan. Naapurikunnastamme Porvoosta tulisi tässä tapauksessa ottaa oppia oikein Porvoon mitalla ja suunnata kehitys siihen suuntaan, joka palvelee yhteistä hyvää, eikä vain megatekijöiden intressejä.
Sipoon Puolesta ry.
sivun alkuun - till början av sidan
Taiga-ajatusmalli Östersundomin liikekeskushankkeen tarkastelussa
Sipoon Sanomat 13.12.2001
En kerta kaikkiaan kykene ajattelemaan liikekeskushanketta erillisenä ilmiönä ajassa ja paikassa postimerkkikaavoituksen hengen mukaisesti. Mielestäni Palmbergin malli sulkee pois minulle tärkeitä tavoitteita kuitenkaan kompensoimatta riittävästi lyhyellä aikavälillä. Tulihan selväksi, en kannata hanketta. Olemassaolevan tiedon varassa on myös uskallettava ottaa kantaa vaikkakaan tämä ei olisi kaikkien toiveiden mukaista.
.Kevään jälkeen on palstoilla runsaastikin vastustettu ja myötäilty Östersundomin liikekeskushanketta. Esitetään lukuja ja argumentteja, yksityiskohdilla voi pallotella pitkäänkin. Vedotaan myös tiedon puutteellisuuteen mielipiteenmuodostamiseksi. Tämä tuskin on uutta päätöksenteossa. Miksi siis minä vastustan vaikkakaan minulla tuskin on kaikkia yksityiskohtia tiedossa? Ehkä ajatusmallini kiinnostaa muitakin. Koulutukseltani olen metsänhoitaja. Minut on koulutettu ajattelemaan toimenpiteiden vaikutuksia metsän kiertoajan puitteissa joka leveysasteillamme ja taigametsässä (pohjoinen havumetsävyöhyke) on 60-120v. Lyhin tarkasteluajanjakso on 10v eli metsäsuunnitelman voimassaolojakso, ns talousjakso. Miten tämä sitten liittyy liikekeskukseen? Jos tekisin liikekeskuksen ”metsäsuunnitelmaa” logiikka olisi seuraava:
Ajattelen Östersundomin alueen historiaa eli mikä kehitys on johtanut nykytilaan. Tällä hetkellä kyseessä on merkittävä maisemakokonaisuus, joskin kunnostuksen tarpeessa. Topeliuksen Björkudden (Koivuniemi), Östersundomin kartanon tilakeskus, peltoaukea, kosteikko ja rantaniityt muodostavat ekologisestikin monipuolisen alueen joka on osa maamme kulttuuriperintöä. Kannattaa siis harkita mitä alueella tehdään. Mikä on alueen ”metsänhoidon” tavoite, mihin pyritään ”kiertoajan” puitteissa eli sadan vuoden kuluessa? Onko muita kuin talousarvoja, suojelutarpeet? Mitkä ovat tavoitteiden mukaiset toimenpiteet tulevan talouskauden aikana (10 v.) ? Mitkä ovat kiirelliset toimenpiteet (5v) ja mistä saa hakkuutuloja?
Keinovalikoima tavoitteiden saavuttamiseksi metsätaloudessa ei ole vakio vaan vaihtelee tavoitteesta ja kohteesta riippuen. Samankaltaiseen tavoitteeseen voidaan päästä erilaisilla menetelmillä, toisaalta myös tavoitteiden mukaiset toimenpiteet voivat olla toisiaan poissulkevia. Jos ensiharvennuksessa poistetaan kaikki koivut ja männyt on tulevaisuudessa vaikeampi uudistaa sekametsää koska metsä on pelkkää kuusta. Jos halutaan Östersundomin alueesta kunnan käyntikorttia ja mallia hallitulle rakentamiselle perinteitä kunnioittaen tämä mahdollisuus menetetään liikekeskuksen myötä. Mikäli tälle alueelle halutaan markettikeskittymä ja Östersundomiin nopeasti nouseva lähiö Helsingin tarpeita varten tulee alue myydä pikaisesti Palmbergille ”kehittämistä” varten. Yksinkertaistamalla edellinen voidaan sanoa: Joko Petikko tai Kaivopuisto.
”Kaivopuisto-vaihtoehdon” mukaisen ”metsäsuunnitelman” kiireelliset toimenpiteet ovat perinnemaiseman kunnostus ja koulun rakentaminen ja uuden osa-yleiskaavan teko Östersundomiin asukasyhteistyöllä. ”Välittömiä hakkuutuloja” voisi kunta saada vaikkapa myymällä/vaihtamalla pelto takaisin kartanolle. ”Puun hinta” määräytyy markkinatilanteen mukaan.
En toista tässä jo aikaisemmin valotettuja puutteellisia kustannuslaskelmia ja rahavirtoja hankkeen tiimoilta. Totean vain että kunnan kehityssuunnan määrääminen ansaitsee vähintäänkin metsikön kiertoajan pituisen tarkasteluajanjakson. Mitkä ovat siis kuntalaisten tavoiteet? Miten nämä vaihtoehtoiset tavoitteet liittyvät Helsingin kasvupyrkimyksiin? Kuka hyötyisi eniten Palmbergin suunnitelmasta? Kenen lehmä ojassa? Minne menet Sipoo sadassa vuodessa?
Simsalössä joulukuussa 2001 Gunilla Holmberg
sivun alkuun - till början av sidan
Miljoonia kävijöitä tundralle - perustako ei muutu?
Sipoon Sanomat 25.10.2001
Christel Liljeström kirjoitti (SS 18.10.2001) ettei Itäsalmen kauppakeskus muuta Sipoon perustaa. Kuinka hän voi väittää, ettei perusta muutu, kun tavoitellaan viiden miljoonan asiakkaan vuotuista määrää alueelle, jossa nykyisin päivittäiset kävijät ovat muutama luokallinen pieniä koululaisia? Kuinka perusta ei muutu, jos yhteen pisteeseen Sipoossa tulee suuret kauppaketjut tavoitteenaan miljardin markan liikevaihto? Kuinka perusta ei muutu, jos Uusi Porvoontie nelikaistaisena muuttuukin Itäväyläksi ja syöttää kolmetuhatta autoa tunnissa tundralle?
Mikä on perustan muuttamista jos ei tämä hanke?
Heikki Blåfield
Östersundom
sivun alkuun - till början av sidan
Hengähdystauko megamarkettialueelle
Sipoon Sanomat 25.10.2001
Sipoon kunnalla on ainutlaatuinen hengähdystauon mahdollisuus. Itäsalmen kauppakeskushankkeen rakentamisesta tehty esisopimus päättyy vuoden vaihteessa, ja asemakaava valmistunee aikaisintaan ensi kesänä.
Esisopimus on hyvin epäedullinen kunnalle. Kauppahinta on vain viidesosa Espoossa maksetuista neliöhinnoista, mutta silti sopimus velvoittaa kunnan rakentamaan tiet ja katuvalot 18 kk:n aikana kaavan vahvistamisen jälkeen. Tiet on tehtävä rakennushankkeen tavoitteiden mukaisesti. Rakentajaa sopimus ei velvoita mihinkään aikatauluun, eikä rakentamaan kuin haluamansa kokoisen kauppakeskuksen tai kaupan. Kuinka käy kunnanjohdon havittelemien kiinteistö-, yhteisö- ja tuloverotuottojen, jotka on laskettu kokonaisesta kauppakeskuksesta, eikä murto-osan kokoisesta?
Toivon kaikesta sydämestäni, ettei kunnanhallitus tee hätiköityä päätöstä esisopimuksen jatkamiseksi. Tarvitaan aikalisä, jotta ehditään arvioida Östersundomin kartanon tarjomat vaihtoehdot, ja laskea uudelleen todelliset kustannukset kauppakeskuksen ja liikennejärjestelyjen rakentamisesta ja ylläpidosta.
Tarja Pukkio
tekniikka- ja ympäristölautakunnan varajäsen
sivun alkuun - till början av sidan
Automarketit - ministeri Osmo Soininvaaran kommentteja
Talouselämä 12.10.2001 , toimittaja Antti Mikkonen
Kannatatko vanhaa ajatustasi, että suuret automarketit pitäisi panna verolle kauppakilpailun tasaamiseksi?
-"Espoon Iso Omena näyttää olevan sitä mieltä, että valtion pitäisi maksaa sille jopa ramppi Länsiväylältä. Kai alkeellinenkin markkintalousajattelu sanoo, ettei valtion investoinneilla voi subventoida yhtä kauppamuotoa. Totta kai Ison Omenan itsensä pitäisi se ramppi kustantaa."
Isoon omenaan tulee 1100 työpaikkaa. Kuinka monta kuolee ympäriltä ja kauempaa?
-"Varmasti kolme kertaa enemmän"
Perustuuko tuo johonkin?
-"Hypermarkettien perustajat mainostavat selviävänsä kolmasosalla työvoimasta, mutta eiväthän ihmiset osta ruokaa enempää kuin ennenkään. Ehkä erikoiskaupassa työllistämiserot ovat vähemmän massiivisia."
sivun alkuun - till början av sidan
Jättikauppakeskuksen puolestapuhujan suunnanmuutos ?
Sipoon Sanomat 11.10.2001
Luettuani viime viikon Sipoon Sanomista Christel Liljeströmin kirjoituksen Sipoon yrittäjäiltaa koskien en voi kuin ihmetellä.
Liljeström ilmoittaa mielipiteenään että "Sipoo tänään on sellainen, jollaiseksi sipoolaiset ovat sen halunneet tehdä: vihreä, asukasystävällinen, väljästi rakennettu ja houkutteleva, mutta samalla kuitenkin vanhat arvot tunnustava ja niitä arvostava" . Harry Bogomoloffin lausuntoon siitä että Sipoo tällä hetkellä on tundraa, ja että se jää sellaiseksi, ellei kunta muuta toimintatapojaan Liljeström kommentoi: " Jos tämä on tundraa, haluan Sipoon jäävän tundraksi" . Liljeström jatkaa: "Bogomoloffin Sipoo olisi kerrostalovaltainen ja uusia lähiöitä rakentava. Tiedämme pääkaupunkiseudun kasvukivuista, että liian nopea kasvu tuo sosiaalisia ongelmia, epävarmuutta ja pelkoja. Tämä ei varmasti olisi sellainen Sipoo, jonka rakentaminen olisi sipoolaisten etujen mukaista, saatikka haluamaa".
Mikä tässä sitten on niin ihmeellistä ? Itse olen täysin samaa mieltä Liljeströmin kanssa hänen mainitsemistaan asioista, ne ovat tärkeitä arvoja, joita pitääkin vaalia. Ihmeellistä on se että Christel Liljeström julkisuudessa on esiintynyt Itäsalmen kauppakeskushankkeen voimakkaana
kannattajana ! Missä on Liljeströmin logiikka ? Ainakin minun logiikkani mukaan ristiriita on melkoinen, on mahdotonta nähdä yllämainittujen tavoitteiden toteutuvan jos kauppakeskus rakennetaan. On myös täysin selvää että kerrostalovaltaisen rakentamisen paine kasvaa kauppakeskushankkeen toteutuessa, pitäähän sille saada riittävä asiakaspohja.
Liljeströmin yhtälö ei toimi. Jos Sipoota halutaan kehittää järkevään suuntaan on etsittävä aivan toisenlaisia vaihtoehtoja kuin jättikauppakeskuksen rakentaminen. Kunnan tulisikin tarkkaan tutkia kaikki vaihtoehdot, eikä tehdä hätiköityjä, peruuttamattomia päätöksiä.
Tero Wester
Östersundom
sivun alkuun - till början av sidan
Mätä Omena
Sipoon Sanomat ja Keski-Uusimaa 28.9.2001
Espoossa juhlitaan uuden kauppakeskuksen avajaisia tällä viikolla.
Mielenkiintoinen hanke. Iso Omena on kahdeksan kilometriä
lähempänä Helsingin keskustaa kuin Sipoon Itäsalmen kauppakeskusalue,
neljännesmiljoonaisen kaupungin valtaväylän varrella. Viikottainen
kävijätavoite on 140 000 henkilöä. Silti Espoon Isossa Omenassa
kauppaneliöitä on vain 64% Itäsalmen kauppakeskukseen kaavoitetusta
neliömäärästä. Kauppakeskuksen erikoisuus on lisäksi, että kaupunki
ja seurakunta ovat vuokranneet rakennuksesta kolmasosan, joten keskus
on merkittävältä osalta verorahoin ylläpidetty. Sama tulee toistumaan
rakennettavassa Leppävaaran kauppakeskuksessa.
Isossa Omenassa koko kaupungin poliisivoimat tuntuivat olevan
avajaisliikennettä ohjaamassa. Etelä-Sipoossa ei ole poliisia
tällaisen varalle. Liikennejärjestelyissä tullaan kohtaamaan valtava
veroista maksettava investointitarve, verot kanavoidaan joko valtion
tai kunnan verorasitukseen. HBl:n (10.8.-01) mukaan Tielaitos katsoo
kustannusten olevan kaavoittavan kaupungin vastuulla. Tästä voi kukin
päätellä, mihin kauppakeskushankkeen muutaman kymmenen miljoonan
tulot tulevat katoamaan Sipoossakin, kun yhden rampin tekemiseen on
Espoossa laskettu kuluvan 50 miljoonaa markkaa.
Sipoonkin omena on iso, mutta sisältä mätä.
Liisa Söderholm
sivun alkuun - till början av sidan
SIPOON SUSIA KARHUN NAAPURINA
SS 2001
Miksi Sipoon kunta haluaa myydä omistamansa Östersundomin pellot ostajan ehdoilla, kun on olemassa muitakin vaihtoehtoja kunnan talouden kohentamiseksi? Veroäyriä voisi nostaa mikä kuvastaa muuttovoittoisen kunnan kasvukipuja. Myös voidaan tarkastella toista kunnan omistamaa työpaikka- ja teollisuusalueeksi merkittyä aluetta eli ns. Bastukärr, Keravan tien varrella lähellä Lahden moottoritietä.
Alueella johon sisältyy myös yksityisiä maita toimii tänään betonitehdas, kivimurskaamo ja harjoitusrata. Lohja Ruduksen vuokra-aika päättyy kylläkin vasta vuonna 2008, mutta tämä aika olisi käytettävissä hankkeen valmisteluun ja välittömään rakentamiseen kun alue vapautuu. Yleiskaava Mårtensbyn alueelle toteutunee 2003-2006. Onko sillä suurta eroa jos alueella olisi liikekeskus teollisuuden sijaa jos marketalue on sellainen rahasampo kunnalle kuin mitä väitetään? Lahden tien varrella ei ole muita ostoskeskuksia kuten esim Itäkeskus on suhteessa Östersundomiin, Lahden tien liikenne ei myöskään ole vähäinen
Östersundomin hankekin toteutuessaan käynee läpi hyvin pitkän valitustien, mikä viivästyttää Östersundom liikekeskusta vuosilla….. ? Östersundomin maisemaan Helsinki-Vantaa lentoaseman kaltaiset rakennelmat eivät kertakaikkiaan sovi. Mikäli Bastukärr -vaihtoehtoa ei tutkita, rohkenen epäillä meille tavallisille kuntalaisille tässä vaiheessa tuntemattomia tekijöitä.
Intohimo Östersundomin markethankkeeseen pohjautuu ehkä muuhunkin. Kunta "kehittyy" kun tehdään uusi asuntoalue ostoskeskuksen ympärille, eihän se tule toimeen ilman tiheätä asutusta. Aikoinaan Soininvaara esitti että Östersundom liitettäisiin Helsinkiin kun kaupunki niin maata tarvitsee. Sipoon täytyy muka tuntea vastuunsa ja kaavoittaa sydänaluettaan Helsingin lähiöksi. Muu Suomi ei mahdu tyhjenemään Kehä III:n ympärille elleivät naapurikunnat ratkaise Helsingin akuuttia asuntotilannetta. Miten muulle Suomelle tässä rakennemuutoksessa käy on ilmeisesti sivuseikka.
Helsinki ajaa satamahanketta Vuosaareen kuin käärmettä pyssyyn, kaupunki haluaa satamamaksut itselleen ja vielä valtion avustuksen liikennejärjestelyihin. Helsinkihän ei voi ajatella että Vuosaaresta tulisi asuntoaluetta ja että satamahanke olisi monen kunnan yhteinen esim. Pikkalassa tai Kotkassa …Kysehän on Valtakunnallisesti Merkittävästä Hankkeesta, hanke jonka Helsinki yksin haluaa piittamaatta muista.
Mikäli onneton satamahanke toteutuu niin Etelä-Sipoon maat ovat jatkossa entistä arvokkaampia. Ottakaamme aikalisä arvokeskusteluun. Minkälaista rakentamista haluamme Etelä-Sipooseen? Kunnan tuleva kehityssuunta on nyt valinkauhassa.
Simsalössä huhtikuussa 2001
Gunilla Holmberg
sivun alkuun - till början av sidan
Hetki lyö
Sipoon Sanomat 2001
Östersundomin/Itäsalmen jättikokoisen ostoskeskuksen kaavamuutosasiassa on nyt yhdestoista hetki. Kysymys on vieläkin suuremmasta asiasta kuin Itäkeskuksen suuruusluokka (n. 70 000 kerrosneliömetriä) olevan ostoskeskuksen tulosta satoja vuosia vanhaan kartano-maalaismiljööseen. Helsinki on tehnyt suorasukaisen selväksi, mitä sen jälkeen tapahtuu: kerrostalovyöhyke ja alkuun metro Länsisalmen kautta Itäsalmeen.
Valitettavasti Östersundomin kasrtanon omistajiin kuuluva Marcus Borgström mitä ilmeisemmin on oikeassa väittäessään (HS 8.6.): "Jos Sipoo nyt avaa portteja kaupalliselle maanomistajalle, Helsingille, on pelkomme, että yhteiskuntasuunnittelu menee Sipoon käsistä."
Kun näin on niin raskas rakentaminen Etelä-Sipooseen on ympäristö-, kulttuuri-, sosiaali- ja jopa todennäköisesti kunnallistaloudellisestakin syystä järjetöntä. Sipoon poliittisen- ja virkamiesjohdon on suhtauduttava vakavasti Östersundomin kartanon tarjoukseen.
Laskennallisesti Östersundomin "ostarikaava" voisi merkitä 350-450 pientaloa (à 200 m2) ja samaa määrää tyytyväisiä ja taloudellisesti itsellisiä, maksukykyisiä perheitä. Kunnantaloudellisestikin tämän suuntainen vaihtoehto olisi perustellumpi kuin kertarahastus ostoskeskuksesta. Pehmeämpi vaihtoehto voisi merkitä noin 20 mmk kunnallisverotuottoa vuodessa.
Landbon ja Karhusaaren täydennykseksi syntyisi kuin itsestään ympäristöystävällinen kilpi Helsingin imperialismia vastaan.
Tarja Pukkio (kok.)
tekniikka- ja ympäristölautakunnan varajäsen
sivun alkuun - till början av sidan
Jakomäestä seuraava lähiö itään
Sipoon Sanomat 2001
Sipoo on yrittäjähenkinen kunta. Östersundom puolestaan on yksi suomen
rikkaimmista kylistä. Asukkaat maksavat ennätysmäärät veroa kunnalle, kunhan
saavat ensin asuntovelat maksettua. Samalla se on myös turvallinen paikka,
oikea turvakotien äiti. Mutta kuka haluaa asua Jakomäestä seuraavassa
lähiössä itään? Kuka haluaa tehdä Sipooseen kaukana keskustasta, halvoilla
tonttimailla olevan metrolähiön ongelmineen? Toivon hartaasti, ettei
kaupunkia tuoda tänne, se kun ei tule maaseudun reunalle
ystävällismielisenä. Eihän edes Helsinki itse arvosta itärajaa asuinalueena,
käyttäväthän he Vuosaaren rantaa ja merta mielummin satamaksi kuin
asuntoalueiksi.
Susirajan ulkopuolella
Varsinkin sipoolaisten pitäisi ymmärtää että Kehä III ON susiraja, eikä sen
ulkopuolelle kannata yrittää väkisin rakentaa kaupunkia. Ja mitä tulee
Östersundomiin, pitäisi kartastakin näkyä että se on yhtä kaukana Helsingin
keskustasta kuin Kirkkonummen ensimmäiset kylät. On yhtä absurdi ajatus
luovuttaa Helsingille pala Sipoota kuin olisi luovuttaa Kirkkonummea. On
myös yhtä hullua, että pikkuisen ja kaukaisen Sipoon kunnanjohtaja on
kehittämässä pääkaupunkiseutua yhdessä mammuttikaupunkien kanssa. Siinä
tosin varmaan tuntee olonsa tärkeäksi päätettäessä miljoonan ihmisen
asuinympäristön tulevaisuudesta - tukemalla kasvua puolitoistamiljoonaiseksi
ongelmapesäksi. Yksikään kaupunki maailmassa kun ei ole parantunut
kasvaessaan miljoonasta puolitoistakertaiseksi.
Askel askeleelta tuhoon
Kauppakeskussuunnitelma ei ole yksittäinen ainutlaatuinen hanke. Se on osa
askeleittaista muutosta: "Rakennetaan siihen moottoritie, koska siinä ei ole
mitään... Koska siinä on jo moottoritie , voidaan siihen myös rakentaa
omakotitaloalue... vetää sähkölinja... rakentaa valtava teollisuusaluetta
muistuttava kauppakeskusalue palvelemaan moottoritien kulkijoita. Ja koska
siinä on jo kauppakeskus, rakennetaan valtaväylä suoraan Nikkilään." Ja
kuten kunnanjohtaja mainitsi taannoin Hesarissa, odotettavissa on myös
asuntojen tehorakentamista. Kyseessähän ei sitten enää ole Sipoonkorpi, vaan
tienpiennaralueet.
Edellinen liikekeskus syntyi Östersundomiin yrittäjien itsensä tekemänä,
miksi nyt tarvitaan suunnitellut mammuttijärjestelyt? Ja miksi ei pysytä
viime vuonna julkaistussa Sipoo 2020-suunnitelmassa? Ansiokkaassa
suunnitelmassa Sipoo kasvaa maltillisesti, asutuksen keskittyessä
Söderkullaan ja Nikkilään.
Pysyköön Sipoo yritteliäiden, omillaan toimeentulevien ihmisten
houkuttelevana asuinpaikkana Itä-Uudellamaalla, eikä päästetä
haihattelijoita myymään tätä osaksi pääkaupunkiseutua. Toivon myös, että
Eero Nikrusin kaltaiset eläkeläispäättäjät (SS 29.3.) oppisivat näkemään
muitakin mahdollisia perusteita elämälle, kuin pelkän rahatalouden.
Kauppatieteiden maisteri
Heikki Blåfield
Villanellan viikinkihautojen juurelta
sivun alkuun - till början av sidan
SUOMALAISTAKIN KULTTUURIPERINTÖÄ TUHOTAAN
HS mielipide 6.3.2001
Museoviraston ja ympäristöministeriön julkaisemassa Rakennettu kulttuuriympäristö -kirjassa esitellään Suomesta lähes 1800 valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä. Sipoosta mainitaan seitsemän suojeltavaa kulttuurimaisemaa. Samaan aikaan kun Sipoon kunta valmistautuu viettämään 650-vuotisjuhlaansa, se aikoo tuhota kaksi näistä kohteista.
Sipoon kirkonkylä kirkkoineen ja pappiloineen sijaitsee avarassa jokilaaksomaisemassa. Laakson halkaisee keskiajalla syntynyt ja Sipoon alueella pääpiirteissään perinteisen linjauksensa säilyttänyt Kuninkaantie. Sen merkitys osana sipoolaista kulttuurimaisemaa on asiantuntijoiden mukaan huomattava. Alueelle suunnitellaan jäähallirakennusta parkkipaikkoineen. Päättäjien visioissa on ollut myös muiden liikuntapaikkojen rakentaminen jäähallin lähiympäristöön.
Östersundomin kulttuurimaiseman muodostavat Östersundomin kartanoalue ja sen vieressä avautuvat pellot ja metsät sekä merenrannassa sijaitseva Villa Björkudden, Zachris Topeliuksen vanhuudenkoti. Pellolle suunnitellaan Itäkeskustakin suurempaa ostoskeskusta.
Olemme kauhistelleet ikivanhojen patsaiden hävittämisvimmaa Afganistanissa. Niin sipoolaisten kuin muidenkin on korkea aika havahtua arvostamaan myös lähellä olevaa kulttuuriympäristöä osana maamme kulttuuriperintöä. Sen säilyttäminen on velvollisuutemme.
Laura Finne-Elonen
Sipoo
puh 0400-818 701
sivun alkuun - till början av sidan
Soininvaara sekoilee kartalla
Sipoon Sanomat 2001
Viime viikon Sipoon Sanomien haastattelussa perusturvaministeri ehdottaa yhden-kahden metropysäkin verran Helsinkiä Östersundomiin päin. Vaikka hänellä oli kartta edessään juttua tehdessä, jäi huomaamatta se että Mellunmäestä jatkettuna metroasemat olisivat Västerkullan kartanolla ja sitä seuraava Västersundomissa.
Aikooko hän rakentaa nekin ostoskeskuksia ja kerrostaloja täyteen? Herttoniemen tai Vuosaaren rakennustyylillä alueelle mahtuu kymmeniä tuhansia asukkaita uuteen slummiin, tekemään metro kannattavaksi.
Asiassahan on vain yksi mutta: Helsingin ja Östersundomin välissä tämä muutama kilometri peltoa ja metsää kuuluu yhteen Suomen suurimpaan kaupunkiin, Vantaaseen. Heillä lienee omat kaupunkisuunnittelunsa, mutta ihmettelen miksi Soininvaaran ja kunnanjohtomme havaitsema "paine" itään ei kohdistu tuohon alueeseen, vielä rakentamattomampine ympäristöineen ja vielä parempine liikenneyhteyksineen.
Vai onko Soininvaara keksinyt kartalta nerokkaan ajatuksen: Täytetäänkin Vuosaaren sataman myötä sen verran lisää merta että saadaan maayhteys Helsingistä, ja metro jatkuisikin Vuosaaresta Östersundomiin? Muuten on mahdotonta ymmärtää miten Soininvaaran muutenkin ristiriitaiset kaupunginlevittämisajatukset toteutuvat ilman ensin rakennettavaa Lounais-Vantaata.
Heikki Blåfield
(Taas)
sivun alkuun - till början av sidan
Vanhanaikainen kunnanjohtaja
Sipoon Sanomat 2000
Kunnanjohtajamme ei ymmärrä miksi yrittäjät vastustavat jättimarkettien tuloa naapuriin, eikä ymmärrä miksi sipoolaiset vastustavat Sipoon vähittäistä muuttamista kaupungiksi, työpaikkoineen ja hyvine liikenneyhteyksineen.
Hän ei korkeasta iästään huolimatta ole ilmeisesti huomannut, että Sipoo on toisenlainen paikka. Täällä asutaan siksi, että täällä saa nauttia luonnosta, eikä ostoskeskuksista. Ajamme mielummin hyviä liikenneyhteyksiä pitkin kaupunkiin töihin, kuin että toisimme työpaikkamme Sipoonkorven reunoille.
Kysyn siis miksi ihminen joka on elämänsä nauttia vihreästä Sipoosta, haluaa viime töikseen ennen vallasta luopumista muuttaa sen upeita maisemia liiketonteiksi ja lähiöiksi - siis estää jälkipolvia nauttimasta samasta? Vieläpä ylimielisesti tallaamalla tuhansien sipoolaisten mielipide arvottomaksi, siis meidän, jotka elämme täällä vielä vuosikymmenet Sundströmin ajan jälkeenkin!
Toivottavasti kyseessä on vain harhakuvitelma kunnan talouden parantamisesta, kassan täyttämisestä ennen luopumista, sekä nimen jättämisestä historiaan. Valitettavinta on, että hän kannattaa sen tekemistä vanhanaikaisilla konsteilla, reaalisosialismista tutulla "betonia ja suuryrityksiä pelloille" kaavalla, jonka tuo enemmän haittaa kuin hyötyä kunnalle.
Vaaleja odotellen,
Heikki Blåfield
Östersundom
sivun alkuun - till början av sidan
Sipoo antaa pikkusormen...
Sipoon Sanomat 2000
Sipoon sanomista on saanut lukea viime viikkoina suunitelmasta paikata kunnan taloutta myymällä Östersundomista liiketontti jättimäiselle rakennuskompleksille. Ainoat julkiset vastustajat ovat nuoret, jotka kirjoittivat ansiokkaan mielipidekirjoituksen Sipoon Sanomiin ja Hufvudstadsbladetiin, kiitos siitä.
Ymmärrän, että suuresta osasta kuntaa katsottuna Östersundom vaikuttaa jo lähes Helsingiltä, ja sen voisi vaikka uhrata muun kunnan pelastamiseksi. Tämä on väärä kuva. Koko alue on metsää, rantaa, saaria ja perhekohtaisesti rakennettua väljää omakotitalomaisemaa. Massiivista betonirakentamista ei tarvita Sipoossa lainkaan, eikä tämä alue tee poikkeusta.
Demarit toivottavat rakentamisen tervetulleeksi (SS 18.5.). SDP:n positiivinen henki on ymmärrettävissä, kunta kuin kunta muuttuu sosialistisemmaksi sitä mukaa kun se kasvaa. Rakennusliikkeen näkökulma on sama - kyllähän heille rakentaminen käy, se on heidän työtään. Tosin rakennusliikkessä tiedetään enemmän kuin me kuntalaiset myös asuinrakentamisen muutoksista heidän edustajansa kiitellessä Sipoon politiikan muutosta: "nyt suhtaudutaan myönteisesti entistä tehokkaampaan asuin- ja liikerakentamiseen" (SS 18.5.). Kunnan heikentynyttä taloudellista tilaa on pidetty tärkeänä syynä myymiselle, mutta kunnan talouskaan ei sillä parane, jos yhden vuoden budjetin murto-osa tulee kertaruiskeena tästä kaupasta. Tontista saatava summahan on pieni, ja jos tällaisilla kaupoilla pidetään kuntaa pystyssä, niitä on tehtävä vuosittain tästä lähtien.
...se vie koko käden.
Koko kuvio on täynnä sinisilmäisyyttä sille, mihin olemme hyväksymässä Sipoon tulevaisuuden menevän. Tämä ei ole mikään yksittäinen hanke, vaan alku Etelä-Sipoon kaupungistumiselle. Keski-Euroopassa on ihailtavan tiukka ote maiseman ja pitäjien pitämiseksi halutussa mallissa, ja siellä ymmärretään että yhdet vuosibudjetit eivät ratkaise asioita, jotka ovat satojen vuosien hallinnan tulosta. Toivoisin myös täällä huomattavasti parempaa ymmärrystä pitkän aikavälin vaikutuksista.
Te jotka nyt asiasta päätätte, voitte miettiä onko juuri nyt oikea aika tällaiseen päätökseen. Kunnassa on onnistuttu viivyttämään rakentamista vuosikymmenet ja pystytty pitämään Sipoo Sipoona, suurena positiivisena poikkeuksena muihin pääkaupungin naapureihin verrattuna. Ne jotka nyt päättävät aloittaa Espoon rakentamisen tällekin puolelle Helsinkiä, voivat olla varmoja että heitä ei parin vuosikymmenen päästä kiitellä.
Paineet ovat kovat Sipoota kohtaan, sehän on selvä. Toivottavasti kunnan johdossa olisi henkilöitä, jotka kestävät nämä paineet. Paine ei nimittäin tule vähenemään tulevina vuosina, eikä ainakaan tämä rakennushanke niitä vähennä, päin vastoin. Kaikki voivat katsoa nyt maisemia tyytyväisenä ja todeta, mikä onni on ollut että 70-, 80- ja 90- luvuilla ei Sipoossa rakennettu kuten Espoossa ja Vantaalla. Itse olen aivan varma, että aluerakentamisen äärimmäistä viisautta ei ole vieläkään saavutettu, vaan jokainen vuosikymmen tuo lisää järkeä, uusia näkemyksiä siitä miten asioiden pitäisi olla.
Heikki Blåfield
sipoolainen toivottavasti seuraavat 60 vuotta
sivun alkuun - till början av sidan
Etusivulle
Till startsidan
