__
Keskiyön Temppu, syntynyt 7. maaliskuuta 2001 ~ 23. kesäkuuta 2004, punarautias 154 senttiä korkea suomenhevostamma.
i. Hannan H Höpön Löpö
e. Tempperamentti
Kukaan ei odottanut Keksin lähtevän vielä. Tervaskanto on kuulunut Linneen niin kauan että on suorastaan vaikeaa kuvitella arkea tästä eteenpäin. Pieni huoli tamman puolesta on kalvanut mieltäni jo muutaman talven, sillä pimeä ja kylmä aika on ottanut jo koville. Keväällä päätin kuitenkin, että Keksin ei enää tarvitse seuraavaa talvea kitkuttaa vaan se lentäisi syksyn viimeisten lehtien kanssa vihreämmille laitumille.
Tämä kesä oli kuitenkin vielä meidän ja vielä eilen ihailin Keksin kiiltäviä kylkiä ja uljasta ryhtiä. Maailman viisaimpia silmiä ja harmaita sen otsalla; kuinka kukaan osaakaan vanheta niin arvokkaasti!
Jätin sen illalla laitumelle laumansa kanssa, tamma jäi torkkumaan koivun alle Kuuraketti kyljessään notkuen.
Aamulla Keksiä ei enää ollut, vain kastetta ruohonkorsissa ja alakuloinen hevoslauma. Keksi haudattiin saman koivun alle josta se löydettiinkin ja jossa se niin useasti notkui.
Yhteinen taipaleemme alkoi syyskuussa 2002. Keksi oli silloin vielä villi nuorikko, luokseenpääsemätön ja napakampi kuin syksyn yöpakkaset. Jokin tammassa minua kuitenkin suuresti viehätti, eikä mikään olisi saanut minua siitä luopumaan.
Keksin tarmosta ja tempperamentistä tulikin myöhemmin valttimme maastoeste- ja esteradoilla. Keksi oli uskomaton ja kilpailunhaluinen kaveri joka häntä huiskien liiti yli esteen kuin esteen. Aloitin kenttäkilpailu-urani nimenomaisesti Keksillä ja olin välillä maastoradoilla kauhusta jäykkänä. Onneksi minulla oli Keksi! Tamma tuhahti vaaroille, teki parhaansa ja vielä vähän enemmänkin.
Liitomme kilpailuissa katkesi kuitenkin Keksin oikean etusen puikkoluuhun, joka murtui tamman ottaessa yhteen jonkun toisen kanssa laitumella. Entiselleenhän se olisi siitä parantunut, mutta Keksi ei ollut enää nuori. Päätin päästää sen eläkkeelle. Vanhuuden päivänsä, viimeiseen asti, Keksi piti huolta suomenhevoslaumasta. Sillä oli suurtakin suurempi auktoriteetti ja se piti tiukkaa kuria varsoille.
Keksi pyöräytti kaikenkaikkiaan kuusi varsaa joista jokainen on menestynyt hienosti omalla alallaan. Varsoista toisiksi viimeinen, LS Reima jää Linneen pitämään Keksin lippua korkealla. Jatkakoon varsat tamman jalanjäljillä, ennenkaikkea yhtä uljaina ystävinä. Varsat syntymäjärjestyksessä, t. LS Lokakuu (i. Ukkosmyrskyn Mörökölli), o. Lähde-Leevi (i. Mesimarjan Valssi), o. Loisto-Ville (i. Mesimarjan Valssi), o. LS Purri (i. FNS Hilpuri), o. LS Reima (i. Sandin Mustakaapu), t. LS Selma (i. Taikatuulen Uskoton).
Kiitos Keksi!