Luonne

Tarhassa Jesu viihtyy. Se on sen mielestä se ainoa oikea paikka, missä hevonen voi aikaansa viettää. Sinne mennään vauhdilla ja pois sieltä tullaan niin hitaasti matellellen että ei edes samaksi oriksi uskoisi. Jesu onkin tarhassa ja muutenkin todella selväpäinen ja rauhallinen ori, niin rauhallinen jopa että monet ovat sitä ruunaksi luulleet ;) Tarhassa se tykkää mutustella ruohoa sekä todella paljon piehtaroida. Jesun voi tarhata varsojen kanssa, sillä se on sen verran rauhallinen. Mutta kuitenkin selkeä lauman pomo. Tammoja ei kiima-aikana kuitenkaan laiteta samaan tarhaan ;) Tarhassa se myös rakastaa sitä, jos sitä sinne asti menee hoitelemaan. Ottaa jonkun harjan mukaan ja siellä sitten rapsuttelee ja harjailee. Sellaiset pienet mukavuudet Jesu muistaa ja käyttäytyykin sitten todella kohteliaasti ja mukavasti. Hurmaa pienellä heinämahallaan, varsinkin kesäaikaan, kaikki ohikulkevat pikkuiset lapsukaiset.
Tallissa tämä meidän Jesu taas ei viihdy melkein yhtään. Sen mielestä siellä on todella kova hälinä ja inhoaakin kaikkea kovaa ääntä tallissa. Jesun karsina onkin aivan tallin toisessa päässä, että pikkuiset tytöt eivät sitä ainakaan aina ensimmäisenä käy häiriköimässä. Inhoaa myös satulan selkään laittoa, sen mielestä sen egoa ahdistetaan liikaa kun laitetaan satula selkään. Heti kun satula tulee lähelle, niin alkaa takajalka potkia seiniä. Muutaman komentamisen jälkeen tosin yleensä rauhoittuu mutta on tullut sille jo tavaksi vähän protestoida tuota tilannetta. Koskaan ei kuitenkaan ole onnistunut ketään siinä samassa satuttamaan, mutta kun herran ego kärsii siitä että laitetaan satula niin siitä sitten myös todellakin protestoidaan. Nykyään on jo vähän alkanut vähentämään tuota potkimista, vaikka tuskin tuosta tavasta koskaan päästään eroon. Harjauksesta tykkää, varsinkin jos ottaa rauhallisesti kaiken siinä sen karsinassa ja oikein pitkittää sitä toimitusta.
Ratsastettaessa Jesu on lyömätön! Kentällä ja maastossa menee todella helposti, tosin innostuessaan voi vähän painaa kädelle. Mutta nostaa vähäsen ja ori menee todella mukavasti. Ravi on todella mukaansa tempaavaa ja huomaa selvästi, että Jesu nauttii siitä sydämmensä kyllyydestä. Korvat höröttelee ja jalka viuhuu toisen tahdissa innokkaasti. Maastossa tämä oriherra taas suosii mielummin laukkaa, sillä katsokaas kun pääsee nopeammin ja tuuli viuhuu kivemmin korvassa. Jesu ei osaa ollenkaan päättää, kumpaa laukkaa maastossa tahtoo mennä (ratsastajan mielipidehän ei siinä vaikuta mitenkään) ja vaihteleekin reippaasti laukkaa koko aika. Esteiden päälle Jesu ei oikein ymmärrä tarpeeksi, jotta esteillä ihmeemmin kisaisimme. Mutta kouluradat ovat herran mieleen, siinä saa rauhassa keskittyä yhteen asiaan kunnolla ja näyttää hianot askeleet. Jesun askeleet ovat kyllä mukavaa katseltavaa. Kuitenkin, vaikka muuten onkin ratsastettaessa ihan mukava, niin hermoilee turhasta aina kisaradoilla, joka sitten näkyykin tuloksissa.

Suku