Noniin tässä on nyt se paljon puhuttu kirkon tekemä/julkaisema
tutkimus saatananpalvonnasta. Itse en
kuitenkaan ole saatananpalvoja vaan ateisti joka ei pidä kirkon
hirmuvallasta, mutta asiaan. tämä
"Virallinen" tutkimus jonka suomen Ev.Lut Kirkko on julkaissut, kuvastaa
hyvin kirkon valtaa
suomessa ja ehkä koko maailmassa, melkein koko teksti on täynnä
virheitä ja epäoleellisuuksia, mikä
kertoo sen että kirkko ei edes vaivaudu tarkistamaan julkaisemiensa
tutkimusten todellisuutta. Muuta ei
voi sanoa kuin että vihaksi pistää tälläiset
"tutkimukset"
Omat kommenttini olen laittanut tälläisten ----naps---- sulkujen
väliin ja niissä kommnetoin tekstin
läpikotaisin
S A A T A N A N P A L V O N T A
Selvitys tämänhetkisestä tilanteesta
Helsingissä 15.8.1996
Rauno Elomaa
johtava sihteeri
kirkkohallitus/Kirkon nuorisotyön keskus
I. TAUSTAA
Saatananpalvontaa eli satanismia on esiintynyt kautta aikojen sellaisten
uskontojen piirissä, jotka
uskovat persoonallisen pahan olemassaoloon, kuten juutalaisuudessa,
kristinuskossa, islamissa ja
zarathustralaisuudessa. Ne itsekin ovat joutuneet puolustautumaan saatananpalvontaan
liittyviä syytteitä
vastaan. Yleisesti voidaan todeta, että niin saatananpalvojat
kuin heidän jyrkimmät vastustajansakin
ammentavat samasta perinnöstä. Euroopassa vasta valistuksen
myötä 1700-luvulla alettiin luopua
noitarovioista. Viimeinen Suomessa satanistina tuomittu lienee mestattu
vuonna 1843 Ruovedellä.
Mustia messuja, saatananpalvontaa ja tabujen rikkomista harjoittavat
liikkeet ovat jatkaneet elämäänsä
taka-alalle vetäytyneinä, mitä erilaisimpina salaseuroina.
----naps---
Katsokaa nyt tätäkin, heti ensimmäisessä lausessa
kardinaali virhe, saatananpalvonta ja satanismi ovat
yhtä paljon samalaisia asioita kuin Transvestiitti ja Transseksuaali
----naps---
Nykyaikaisen satanismin edelläkävijänä pidetään
englantilaista "mystikko" Aleister Crowley'ta
(1875-1947). Satanismin uusi nousu julkisuuteen alkoi 1960-luvulla
Yhdysvalloissa uusien
uskonnollisten liikkeiden tulemisen aikaan. Anton Szandor LaVey perusti
1966 "Saatanan kirkon" (The
First Church of Satan) ja kirjoitti "Saatanan Raamatun" (The Satanic
Bible), josta tuli saatananpalvojien
perusteos. LaVey oli ateisti. Saatana merkitsi hänelle luonnon
tasapainoittavaa tekijää. Yli-ihmisen
ihanne paljastuu hänen sanoistaan: "Autuaita ovat voimakkaat,
sillä he saavat periä maan. - Kirottuja
ovat heikot, sillä he saavat periä ikeen! Autiaita ovat voimakkaat,
sillä heitä arvostetaan ihmisten
keskuudessa. - Kirottuja ovat heikot, sillä heidät hävitetään!"
Liike oli suunnattu jyrkästi kristillistä
kirkkoa ja sen arvomaailmaa vastaan. LaVeyn kirkon seurannaisina perustettiin
Seetin temppeli (The
Temple of Set) vuonna 1975, ja Saatanallisen vapautuksen kirkko (The
Church of Satanic Liberation)
vuonna 1986. Vuonna 1982 syntyi rock- ja multimediakollektiivin Psychic
Television ympärille Temple
on Psychic Youth, joka käyttää mm. videonauhoituksia
ja psykedeelistä, aisteihin voimakkaasti
vetoavaa musiikkia ja joka pyrki saamaan jalansijaa myös Pohjoismaissa.
Fundamentalistinen maaperä,
sensaationnälkäinen massamedia, rock-musiikki, saatananpalvonnan
seurakuntiin joksikin aikaa liittyneet
julkisuuden henkilöt (mm. Jayne Mansfield, Marilyn Monroe, Sammy
Davis Jr.) ja mieliä kiihdyttäneet
elokuvat ja videot herättivät suoranaista hysteriaa ja paniikkia.
Ryhdyttiin järjestämään
saatananpalvontaa vastustavia seminaareja, kampanjoita ja ohjelmia.
Mm. 1980-luvun alussa syntyi liike,
joka näki tehtäväkseen selvittää lasten seksuaalista
hyväksikäyttöä; orgioita, pornografiaa,
katoamistapauksia ja lapsiuhreja. Toiseen "liikkeeseen" ilmaantui varsinkin
naisia, jotka ilmoittivat
joutuneensa lapsuudessaan näiden kulttien uhreiksi ja kärsimään
koko ikänsä. Useat saatananpalvonnan
seurakunnat ovat hajonneet keskinäisiin riitoihin ja jääneet
lyhytikäisiksi.
Euroopassa saatananpalvontaa on kaikissa maissa. Aatteen kannalta vahvoja
maita ovat mm. Englanti,
Ranska ja Saksa. Saksalainen vertailevan uskontotieteen tutkija, tri
Helmut Zinser on esittänyt, että yksi
neljästä berliiniläisestä koululaisesta harjoittaa
okkultismia jossakin muodossa. Lehtitietojen mukaan
arvellaan, että Saksassa tuskin löytyy kaupunkia, jossa ei
toimi vähintään yksi satanistiryhmä.
----naps----
Tuskin suomestakaan kovin montaa kaupunkia löytyy jossa "saatananpalvonta"
ei olisi saanut jalansijaa
----naps----
Norjassa satanistit herättivät maailmanlaajaa huomiota polttamalla
useita vanhoja puukirkkoja, mm.
historiallisesti arvokkaan sauvakirkon Bergenissä. He kohdistivat
vihansa kirkkoon ja koko
porvarilliseen yhteiskuntaan. Mystiikan tutkija Karl Milton Hartveitin
mukaan yksi syy pirunpalvonnan
muoti-ilmiöön on kristillisen uskonnon ja kirkonmenojen järkiperäisyys
ja siisteys.
----naps----
Niin, Minunkin mielestä kristinuskon käyttämät
metodit ovat erittäin järkiperäisiä
----naps----
Se ei vastaa tyydyttävästi mystiikan ja okkultismin nälkään.
Elämän mielettömyyteen, toivottomuuteen
ja tarkoituksettomuuteen nuoret, varsinkin työttömät,
saavat syvempää kokemusta heavyrockista.
Murhasta syytetyn "Greven kreivin" mukaan heidän musiikkinsa (black
metal) repii sielun säpäleiksi
kuulijoilta ja siten levittää kuolemaa ja turmelusta. Viime
aikoina Norjan satanistit ovat alkaneet etsiä
voimanlähteitä kansan muinaishistoriasta, viikinkien jumalista.
Ruotsissa tiedotusvälineiden välittämä
kuva satanismista on aika tavalla Suomen tilanteen kaltainen. Okkultismin
julkinen hyväksyttävyys on
ilmeisesti keskeinen syy, miksei saatananpalvonnasta Ruotsin osalta
syntynyt paljoakaan julkista
kohinaa. Avoimeksi jää kuitenkin kysymys: Mihin hiljainen
hyväksyntä ajanoloon johtaa?
----naps----
Täydelliseen dekadenssiin ja ihmisten tuhoon :) tai sitten ei
----naps----
Saatananpalvojista ja satanisteista on tehty erilaisia luokittelumalleja
esim. julkisuuden, toiminnan
luonteen, rikollisten yhteyksien ja todisteiden mukaan. Organisaation
oletetaan usein olevan
nelitasoinen:
- Alimmalla tasolla ovat nuoret, jotka lähinnä leikittelevät
saatananpalvonnalla, spiritismillä ja/tai
harrastavat heavyrockia, roolipelejä
----naps----
Joo ja sitten kun mä kuuntelen tota Metallicaa niin mä palvon
saatanaa ja ajaudun kohti huumeita ja
itsemurhaa
----naps----
- toisella tasolla ovat omaehtoiset saatananpalvojat, joista monet ovat
rikollisia tai yhteydessä
saatananpalvontaa harrastaviin kultteihin,
- kolmas taso käsittää saatananpalvontaa harjoittavien
kirkkojen (The Church of Satan, The Temple of
Set) jäsenet, ja
- korkeimmalla tasolla ovat ne saatananpalvojat, jotka ovat järjestäytyneet
salaisiin
palvontaverkostoihin; niissä väitetään toimitettavan
mm. lasten hyväksikäyttöä, kidnappauksia,
seksuaalirikoksia, ihmisuhreja.
----naps----
Niinpä mutta toihan kuulostaa ihan kuin kristinuskolta: Hyvin
järjestäytynyttä ja tehokasta, mikä
olisikaan tehokkaampi tapa levittää kristillistä propagandaa
kuin valtion ylläpitämä laitos. Kristinuskossa
ja Saatananpalvonnassa on myös muitakin yhteisiä piirteitä
mikä kuvastaa myös kristinuskon
samanlaiseksi huuhaaksi kuin saatananpalvonnankin.
----naps----
Saatananpalvonnan monitasoisuudesta ja liittymisestä erilaisiin
nuorisokulttureihin aiheutuu, että ilmiötä
on vaikea tutkia ja tulkita sekä riski virhearviointeihin on suuri.
----naps----
Ja sen kyllä huomaa
----naps----
II. MITÄ SAATANANPALVONTA ON?
Okkultismi on oppi voimista ja ilmiöistä, joita ei voi selittää
luonnonlakien mukaan. Siihen kuuluvat mm.
spiritismi ja saatananpalvonta eli satanismi. Saatana-usko edellyttää
maailmankuvaa, jota hallitsee kaksi
vastakkaista voimaa; valon ja pimeyden, hyvän ja pahan välinen
taistelu (dualismi). Siinä toistuvat tietyt
tunnusmerkit: saatanan kanssa solmittu liitto, verivala, julkinen sanoutuminen
irti Kristuksesta, salaiset
yölliset kokoukset, yöllinen ratsastus, ehtoollisen ja krusifiksin
häpäisy, seksuaaliset orgiat,
lapsenmurha ja kannibalismi jne. Keskeisiä symboleja ovat mm.
välähtelevät salamat, ylösalaisin oleva
risti, ylösalaisin oleva pentagammi, Neron risti, sekasorron risti
ja skarabee. Saatananpalvonnan ja
satanismin välillä tehdään ero niiden ilmenemismuotojen
perusteella.
----naps----
Ja siinä sitä taas ollaan sekoittamassa satanistia saatananpalvojiin,
ja sehän on totta että kaikki satanistit
ovat kannibaaleja ja lapsenmurhaajia
----naps----
Saatananpalvontaa pidetään enemmän käytännön
toimintana. Siihen liittyy perverssejä ja
kauhistuttamaan tarkoitettuja rituaaleja. Se on eräänlaista
pakoa todellisuudesta sadun ja fantasian
maailmaan. Näiden harrastajat ovat enimmäkseen kypsymättömiä
nuoria tai mieleltään sairaita.
Saatananpalvontaan mennään mukaan mm. heavyfestareilla tai
nuorten porukoissa metsiköissä. Siellä
tapahtuu joko itsekehiteltyjen tai koviksilta lainattujen rituaalien
kokeilemista ja niiden välittämistä
eteenpäin.
----naps----
Hevyfestareillahan tunnetusti on Saatananpalvontaa:)
----naps----
Palvontarituaaleissa saatana ilmestyy, niin ainakin asia tulkitaan,
ja jakaa voimaansa. Siinä saadaan tietty
"uskonnollinen" kokemus. Saatana on juutalainen ja kristillinen käsite.
Saatananpalvonta on
antikristillisyyttä, jossa käytetään kristinuskosta
lainattuja symboleja käänteisin merkityksin. Saatana ja
saatananpalvonta ovat kielteisesti riippuvaisia kristinuskon olemassaolosta.
Kaikki satanistit eivät
kuitenkaan tätä negatiivista kytköstä kristinuskoon
tunnusta. Toimintaan liittyy useimmiten rikollisuuus.
Saatananpalvonta on nuorille sosiologiselta kannalta keino kapinoida
järjestäytynyttä yhteiskuntaa
vastaan. Se on vastakulttuuria, mutta monille se on ennen muuta vaihtoehto
pinnalliseen, turhauttavaan
elämään ja näköalattomaan tulevaisuuteen.
----naps----
Saatana on kristinuskon luoma ja ylläpitämä käsite
jolla on yritetty pelotella ihmisiä kautta aikojen
----naps----
Satanismi on enemmän filosofiaa. Sitä harrastavat ovat iältään
vanhempia. Esim. filosofisin haara
setiläisyys ei hyväksy satanismia, joka edistää
pahaa ja tuhoa. Minkä kristinusko kieltää, sen satanismi
ottaa vastaan; minkä se hyväksyy, sen satanismi kieltää.
Armon sijasta on vahvemman valta ja rakkaus
korvataan vihalla. Satanismi on yksi unelma ihmisen jumalallistumisesta
(1.Moos.3:5). Se on korotettua
itsekkyyttä, viettien ja egon valtaa. Uskonnonvapauden nimissä
ihmisellä on oikeus pahuuden syviin
nautintoihin ja tyydytyksen etsimiseen. Ihminen on maailmansa keskus.
----naps----
Uskonvapauden nimissä suomessa ei saa tunnustaa saatanaa jumalakseen,
mikä ei minun mielestäni ole
mitään uskonvapautta
----naps----
Saatana-uskossa on kysymys siitä, että ihminen projisoi oman
pahuutensa satanismin
symbolijärjestelmään. Ihminen luo itse omat demoninsa,
ihminen itse on oma saatanansa. Se tarjoaa
juurettomalle ihmiselle uudenlaisen kuulumisen kokemuksen, johon liittyy
ajatus omasta tärkeydestä ja
voimasta vaikuttaa asioihin yhdessä toisten kanssa. Uskontotieteen
dosentti Raimo Harjulan mukaan
tässä on saatana-uskon paradoksi: samalla kun se tarjoaa
ihmiselle mahdollisuuden purkaa patoutuneita
paineitaan se sitoo ihmisen tiukasti symbolijärjestelmäänsä
kaikkine lieveilmiöineen. Protestina alkanut
huumaava vapauden kokemus muuttuu elämää tuhoavaksi
orjuudeksi.
----naps----
Ja kristinusko vapauttaa ihmisen kahleista, tuskin vaan kristinusko
itse luo ihmisille kahleet ja näin ollen
orjuuttaa ihmisen oman etunsa mukaisesti
----naps----
III. KANNATTAJAT JA TOIMINTA SUOMESSA
Suomessa saatananpalvontaan liittyvää ajatusmaailmaa ovat
ruokkineet heavybandit 1970-luvulta
alkaen. Julkinen kohina syntyi kuitenkin vasta 1990-luvun alkupuolella.
Alkuun olettamukset
järjestäytyneestä liikkeestä näyttivät
ylimitoitetuilta. Mutta vähitellen alkoi kertyä opettajien, nuoriso-
ja
sosiaalityöntekijöiden sekä poliisin välittämää
tietoa saatananpalvontaa harjoittavista ryhmistä nuorten
keskuudessa. Pääkaupunkiseutu (Espoo, Helsinki, Järvenpää),
etelärannikko, Satakunta, Pohjanmaa ja
Oulu sekä Tampereen alue olivat etulinjalla. Monet vanhemmat olivat
peloissaan lapsistaan ja alkoivat
etsiä apua ammattiauttajilta.
Eri puolilla maata ilmestyneet lehdet (mm. Aamulehti, Nykyposti, Etelä-Suomen
Sanomat, Iltalehti)
alkoivat vuonna 1993 toistuvasti kirjoitella toinen toistaan karmeimpia
juttuja mm. henkirikoksista, joista
löytyi yhteyksiä saatananpalvontaan. Alettiin toden teolla
pelätä saatananpalvojien järjestäytymistä ja
levittäytymistä Suomeeen.
KTK:n johtaja Harri Heino on kuvannut saatananpalvojien toimintaa näin:
"Ryhmissä on yleensä
varttuneemmat miespuoliset johtajat, joilla on tiukka ote jengistä.
Monilla heistä on rikosrekisteri ja
yhteyksiä huumekauppaan. Palvontarituaalien ohella kokouksissa
onkin impattu tai käytetty huumeita ja
pillereitä. Ulkopuolisia kohtaan on käyttäydytty aggressiivisesti
ja käyty mm. häiritsemässä kristittyjen
nuorten kokouksia. Mukana on ollut sekä tyttöjä että
poikia, ja monet heistä ovat alkaneet pinnata
koulusta. Kokoukset ovat suljettuja ja jengiin kuulumattomille ei ole
lupa kertoa niiden kulusta.
Suomalaiselle saatananpalvonnalle on kansainvälisesti katsoen
luonteenomaista kaksi seikkaa:
ensinnäkin sen harjoittajat ovat Suomessa poikkeuksellisen nuoria
ja toiseksi sillä on kiinteät yhteydet
rikollisuuteen ja huumeiden käyttöön." On kuitenkin
pidettävä mielessä, ettei saatananpalvonta edellytä
säännönmukaisesti johtajavaltaista jengiä, että
monet harrastavat sitä yksikseen ja etteivät kaikkiin
saatanapalvontaan liittyviin nuorisokulttuureihin kuulu huumeet.
Raumalainen erityisopettaja Keijo Ahorinta on haastatellut yli 100 saatananpalvonnan
kanssa
tekemisissä ollut henkilöä. Hänen mukaansa ollaan
luomassa Black Magic -mafian verkostoa. Vielä siitä
ei ole kuitenkaan saatu täyttä varmuutta. Sen toiminnassa
ei ole kyse vain saatananpalvonnasta ja kirkon
vastustamisesta, vaan taustaa haetaan myös kalevalaisuudesta ja
muusta pakanallisesta menneisyydestä.
Helsingin Sanomat julkaisi tästä aiheesta 3.8.1996 koko sivun
mittaisen jutun: "Kalevala on hevi kirja.
Suomalainen mytologia ja kansantarut uppoavat metalli-diggareihin kuin
kuuma veitsi voihin."
Toimittaja Tulikukka de Fresnes oli sitä mieltä, että
nämä bändit ovat löytäneet jotain uutta mielekästä
tekemisen tapaa. Hän ei selvittänyt tarkemmin yhteyksiä
saatananpalvontaan.
Järjestäytymistä tavoittelevien satanistien kerrotaan
tarjonneen liittymistä mm. skinheadeille.
----naps----
Mikä tätä kirkkoa oikein vaivaa vedetään nyt
vielä skinien mukana ne mukavat pedofiilit ja vaikka
jehovantodistajatkin tähän "saatananpalvontaan" mukaan, Miksi
kirkko ei voi vaivautua ottamaan
asioista selvää
----naps----
Saatanallisesta ideologiasta on tarkoitus tehdä valtaoppi. Vandalismin
kohteina ovat kirkot ja
hautausmaat. Väkivaltaa käyttämällä jengin
jäsenet antavat näytön kuuliaisuudestaan ryhmälle.
Nuorista
riskiryhmään kuuluvat ne, jotka oma-aloitteisesti protestoivat
kristillisyyttä ja yhteiskuntaa vastaan.
Myös ne nuoret, joilla on psyykkisiä ongelmia. Saatananpalvonnassa
nuoria vetää puoleensa asian
outous, rituaalien salaperäisyys ja jännitys. Itsetuhoisia
ajatuksia kylvetään satanic black metal
-musiikin, lehtien ja internetin välityksellä. Imppauksen,
pillereiden ja huumeiden avulla nuoria yritetään
saada mukaan jengeihin, joissa jäseniä sitovat lujat säännöt.
Pomoille, joille jäsenten täytyy hankkia
tuloja, ei ole niskuroimista. Se johtaa nuoret varasteluun ja muuhun
rikolliseen toimintaan. Tämä
alaikäisten nuorten hyväksikäyttö onkin yksi ilmiön
pahimmista puolista. Uhkaussoitoilla ym. keinoin
pyritään nuorten vanhemmatkin saamaan pelon valtaan ja vaiennetuiksi.
Saatananpalvonnon nousu maassamme tapahtui ajankohtana, jolloin okkultismi
ja magia olivat
leviämässä maailmanlaajuisesti ja jolloin kansainvälinen
vuorovaikutus ylipäätään oli kasvamassa.
Samaan aikaan lama ja elämän pinnallisuus synnyttivät
pessimismiä ja kaunaisuutta yhteiskuntaa
kohtaan. Hyvinvointiyhteiskunta petti lupaukset. Kasvatuksessa kyvyttömyys
asettaa rajoja ja asettaa
elämän arvot tärkeysjärjestykseen johtivat nuoria
neuvottomuuteen ja epävarmuuteen. Siihen toi yhden
vastauksen satanismi. Satanismi torjuu yhteiskunnan arvot ja ihanteet
ja tarjoaa toisenlaista moraalia.
Satanisti muuttaa mielessään väärän oikeaksi
ja pahan hyväksi. Satanistit uskovat mustan magian
keinoin saavuttavansa rahaa, rakastajia, vaikutusvaltaa ja muuta menestystä.
Jotkut vallanhaluiset
pettyneet aikuiset löytävät satanismista kompensaatiomahdollisuuden.
Liittoutuminen pahan kanssa
näyttää houkuttelevalta vaihtoehdolta. Kovuudella ja
itsekkyydellä voisi pärjätä paremmin. Pyhien
paikkojen häpäisemisellä on sallivassakin yhteiskunnassa
vielä jotakin julkisuusarvoa.
Saatananpalvonnan laajuutta Suomessa on vaikea arvioida. "Sitä
on kaikkialla eikä missään!", kuten
jotkut sanovat. Yksittäisiä tapauksia voi ilmetä missä
tahansa paikkakunnalla. Kuitenkin koko liike toimii
hämäräperäisenä hankkeena julkisuutta karttaen.
Huhumylly pyörii sen ympärillä. Suuri osa nuorisosta
joutuu elämänsä jossain vaiheessa tekemisiin spiritismin,
heavymusiikin yms. asioiden kanssa toisten
samanikäisten seurassa. Joku harrastaa sitä yksinään,
useimmat jengeissä, joista suurimpiin voi kuulua
toistakin sataa jäsentä. Kuitenkin varsin vähän
on niitä, jotka ovat järjestäytyneet ja pyörittävät
bisnestä.
Heitä arvioidaan olevan kymmenistä muutamaan sataan. Maassamme
on satanic black metal -musiikkia
esittäviä bändejä on luetteloitu yli 130. Mutta
kuten edellä on todettu, niiden tarkoitusperät ovat
moninaiset. Jotkut esittävät ja toiset vain levittävät
Black-metal ja Death-metal -musiikkia
tarkoitushakuisesti. Mutta kokonaisuutena ottaen kyseessä on enemmänkin
yhdenlainen nuorison
alakulttuuri.
Saatananpalvontaa on pidetty Suomessa marginaali-ilmiönä.
Kuitenkin edellä mainitut arvioluvut riittävät
osoittamaan, että asiaan on suhtauduttava vakavasti. Jokaisen
mukaan joutuneen nuoren ja hänen
perheensä osalta on kysymys vakavasta vaarasta, jopa suuresta
tragediasta. Tällä hetkellä
saatananpalvonta on latentissa vaiheessa, josta se voi kuitenkin johonkin
nuorisoliikehdintään
yhdistyessään sytyttää uuden aallon.
IV. KIRKKO JA SAATANANPALVONTA
Raamatun ja kirkon opin mukaan on olemassa persoonallinen paha. Saatana
on langennut enkeli, joka
käyttää valtaansa ihmisiin, mutta jonka Kristus on voittanut
ja joka on tuomittu ikuiseen kadotukseen.
Saatana ei ole Jumalan tasaveroinen vastavoima. Sillä ei ole itsenäistä
olemassaoloa. Se ei edusta
Luojan, vaan luodun maailman pimeää puolta. Saatananpalvonta
ei siis kristilliseltä kannalta ole
saatanan pahin, ainoa eikä ovelin juoni. Tässäkin mielessä
saatananpalvonta on marginaali-ilmiö, mutta
se ei ole vaaraton.
Saatananpalvonta on ilmiönä kirkon nuorisotyössä
kohdattu mm. erityisnuorisotyössä, rippikoulussa ja
koulutyössä. Joitakin nuoria on onnistuttu auttamaan eroon
saatananpalvontaa harrastavista jengeistä.
Ilmiötä on myös käsitelty sekä alueellisissa
että koko kirkkoa koskevissa työntekijäkokouksissa.
Aiheesta on tehty juttuja työntekijälehtiin. KLK toimii uususkonnollisen
aineiston kokoajana; tällä
hetkellä asiaa hoitaa projektisihteeri Pekka Hiltunen. KLK:n aloitteesta
hiippakuntien uususkontosihteerit
ovat ryhtyneet tekemään kartoituksia uusien uskontojen esiintymisestä
seurakuntien työntekijöiden
havaintojen perusteella. Esim. Kuopion hiippakunnan 54 seurakunnasta
saadun palautteen mukaan
saatananpalvontaan liittyviä ilmiöitä oli havaittu 26
seurakunnan alueella; melko tasapuolisesti sekä
kaupunki- että maaseurakunnissa. Kaupunkien ilmiöt liittyivät
mm. hautausmaiden kivien kaatamiseen,
seinämerkintöihin, esitteiden jakamiseen, nuorten käyttämiin
tunnusmerkkeihin, norjalaisiin yhteyksiin,
skinheadien toimintaan ja yhteen murhaan.
----naps----
Jos nuorella on yhteyksiä norjalaisiin tai skineihin tekeekö
se hänestä muka saatananpalvojan, vaikka
norja onkin ehkä tunnetuin saatananpalvontamaa on sitä kaikkialla
eikä vain norjassa,ja voisiko joku
kertoa minulle miksi skinit liitetään saatananpalvojiksi
----naps----
Maaseudulla on esiintynyt spiritismiä, seinämerkkejä,
nuorten rinkejä hautausmaalla, alttarin rakentajia,
esitteiden jakoa (Metal Slaves), kirjallisuutta ja videoita, pukeutumisviitteitä,
hautakivien kaatoa ja
naissurma, jolla sanotaan olleen yhteys saatananpalvontaan.
----naps----
Huom.SANOTAAN, "joo tuolla koulussa niin se yks niin sillä on
sellaset mustat vaatteet niin se on
mun mielestä saatananpalvoja", asiaa "tutkineilla2 henkilöillä
ei näytä olevan minkäänlaista koketusta
todellisuuteen koska he jopa uskovat pelkkiä huhupuheita
----naps----
Alustavat tiedot muissa hiippakunnissa tehdyistä kyselyistä
ovat samansuuntaisia. Kokonaisuutena
ottaen seurakuntien työntekijöillä on melko etäinen
tuntuma saatananpalvontaan. Parhaita ovat perillä
ne, jotka tekevät etsivää työtä.
Saatananpalvonnan saamasta julkisuudesta ja herättämästä
mielenkiinnosta kertoo omalla tavallaan
Kirkon AV-keskuksen vuonna 1994 Marja-Liisa Tiikosta ja hänen
Minna-tyttärestään tekemä video
"Saatana kutsuu minua". Se on ylivoimasesti eniten AV-keskuksesta ostettu
video; myyty n. 300 kpl.
Tarve uuskontoja ja satanismin kaltaisia ilmiöitä käsitteleviin
dialogipiireihin on mitä ilmeisin.
JOHTOPÄÄTÖKSET
1.
Saatananpalvonta on hämärää toimintaa, jonka ympärillä
liikkuu monenlaisia huhuja. Siksi siitä on
vaikea saada luotettavaa kokonaiskuvaa. Eri ryhmien organisoitumisesta
liikkeeksi ei ole saatu varmaa
tietoa. Assosiaalisina ihmisinä he tuskin pystyvätkään
järjestäytymään lujaksi liikkeeksi. Lisäksi
underground-liikkeille on ominaista, ettei organisoitumista oikeastaan
alkuun sallita. Se on usein vasta
toisen polven asia. Saatananpalvontaan perehtyneet näyttävät
tulkitsevan merkkejä aika lailla eri tavalla
ja jopa vastakkaisiin suuntiin. Toisten mukaan liikehdintä on
hiljenemään päin, toisten mukaan
kasvussa. Suojelupoliisissa nähdään saatananpalvonta
nuorison yhtenä alakulttuurina, joka ei ole
valtakunnan eikä instituutioiden kannalta huolestuttava. Sitä
ei johdeta tiiviisti ulkomailta eikä Suomessa
ole tunnettuja henkilöitä asian puolesta puhujina. Aate on
"koukkuun" joutuneiden yksilöiden kannalta
toisenlainen ja vakava. Asian käsittelylle olisi eduksi, jos henkilökohtaisten
työkokemusten ja
pintatietoon perustuvien kartoitusten lisäksi saataisiin käyttöön
myös luotettavaa tutkimusta.
2.
Tulevan vuosituhannen taite tapahtumineen tullee monella tavalla koskettamaan
ja kuohuttamaan
ihmisten mieliä. On oletettavaa, että myös okkultistiset
liikkeet tulevat tehostamaan toimintaansa.
Vaikkei saatananpalvonta ole mikään eskatologinen liike,
sekin voi käyttää hyväkseen tätä yleistä
mieliä
kiihottavaa aikaa. Ei ole pois suljettu mahdollisuus, etteikö
kirkossa jouduttaisi yhä useammin
tekemisiin myös saatananpalvontaan liittyvien asioiden kanssa.
Nuorison kannalta merkittävämpi vaara
ajautua ääriliikkeisiin syntynee kuitenkin silloin, jos maan
asiat menevät yhä huonompaan suuntaan,
työttömyys lisääntyy sekä pahoinvointi ja
turhautuminen kasvavat.
Realistinen ja vakava suhtautuminen näihin asioihin kirkon näkökulmasta
tarkoittaa mm., että
- tilannetta seurataan valppaasti,
- kristinuskon perusasioita opetetaan lempeästi ja jämäkästi
oman identiteetin selkiyttämiseksi ja elämän
jäsentämiseksi,
- autetaan ihmistä tunnistamaan ja kohtaamaan itsessään
oleva pahuus projisoimatta sitä ulkopuolisiin
kohteisiin,
- osoitetaan suurempaa huolenpitoa niistä, jotka ovat kadonneet
saatananpalvojien mukaan.
- pyritään ammattitaidolla hajottamaan saatananpalvontaa harrastavia
ryhmiä ja auttamaan harhautuneet
nuoret niistä irti, - etsitään ja tuetaan perheitä,
jotka ovat joutuneet saatananpalvonnan kanssa
vaikeuksiin.
----naps----
Miksi saatananpalvonnan ainoa vaihtoehto on ihmisen käännyttäminen
kristityksi, miksei vaikka
agnostikoksi jolloin hän saisi itse päättää
uskoako vaiko eikö
----naps----
3.
Työntekijöiden taitoa havaita, luokitella ja käsitellä
saatananpalvontaan liittyviä ilmiöitä on syytä
parantaa koulutuksen avulla. "Minusta tuntuu" tietotaso ja/tai suora
pako hengelliseen konfrontaatioon
eivät riitä. Asiaa pidetään esillä työntekijäneuvotteluissa,
jaetaan kokemuksia ja tiedotetaan alan
ammattilehdissä. KLK:lla ja hiippakunnallisilla uususkontoyhdyshenkilöillä
on tärkeä tehtävä toimia
koordinaattoreina, tilanneanalyysien tekijöinä ja dialogipiirien
kehittäjinä.
4.
Kirkolla tulee olla strategia, miten saatananpalvontaan ja sen kaltaisiin
ilmiöihin pystyttäisiin reagoimaan
nopeasti. Monet vauriot olisivat vältettävissä, kun
nämä ilmiöt heti alkuun riisuttaisiin myyttisestä
kuorestaan. Voisiko kirkolla olla valmius asettaa poikkitieteellinen
asiantuntijaryhmä tilanteen mukaan.
Entä miten yhteistyö olisi aikaansaatavissa paikallisella
tasolla, koska tapahtumat ovat useimmiten
luonteeltaan paikallisia ja siten syntyneet ongelmat vain siellä
ratkaistavia. Useimmiten näissä
selvitystehtävissä tarvitaan seurakunnan, koulun, poliisin,
terveydenhuollon, tiedotuksen jne.
asiantuntemusta. Esim. saatananpalvonnasta nuorisokysymyksiin perehtynyt
poliisi on yksi parhaista
tietolähteistä. Asia palautuu viime kädessä johtamiseen.
Kenen on toimittava silloin, kun nousee esiin
ongelma, joka sivuaa monia toimialoja, mutta ei itsestään
selvästi kuulu kenellekään.
----naps----
Eli kirkko ei halua saatananpalvontaa murtamaan sen monopoli asemaa
suomen johtavana uskontona
----naps----
5.
Kirkon niin opetuksessa kuin käsikirjatyössä ovat abrenuntiaatioon
ja eksorkismiin liittyvät asiat
painuneet ajan saatossa taka-alalle. Saatananpalvonnan nousu aikanamme
kertoo ihmistä syvältä
koskettavista sekä pimeiden että hyvien asioiden merkityksestä
ja vaikutuksesta; spiriteetin, mysteerin ja
rituaalien nälästä. Järkiperäinen humanismi
ei riitä avuksi saatananpalvontaan ja sen tapaisiin liikkeisiin
ajautuneille ihmisille. Tästäkin syystä kirkon on toiminnassaan
luotettava sen omimpiin "aseisiin": Pyhän
Jumalan läsnäoloon sanassa ja sakramenteissa; hiljaisuuden
viljelyyn ja rukouksen voimaan sekä koko
ajan valvottava ja taisteltava - erityisesti vaikeuksiin joutuneiden
rinnalla - yhteiskunnallisen
oikeudenmukaisuuden ja ihmisarvoisen elämän toteutumiseksi.
LÄHTEET
Arlebrand, Håkan, Aura, karma, kabbala... Kirjaneliö 1994,
110-116.
Harjula, Raimo, Satanismi. Vastakulttuuri, joka käyttää
hyväkseen uskontoa. Kotimaa 6/1995, 30-31.
Heino, Harri, Saatananpalvonta ja nuoriso - kenen toimintaa, kenen projektiota?
Nuorisotutkimus
3/1993, 10-15.
Räikkönen, Maija, Uususkontoraportti. Seurakuntien työntekijöiden
kokemuksia uusien uskontojen
esiintymisestä paikkakunnillaan. Kuopion hiippakunta. Moniste
1995.
Saatana, Lucifer... FFF. Saatanalla on monta nimeä - saatananpalvonnalla
monet kasvot. Uskontojen
Uhrien Tuki ry.:n brosyyri.
Kirjallisuutta.
Lehtikirjoituksia.
Internet-sivuja.
Suomen ev.lut kirkko.Satanismista & saatananpalvonnasta (Pekka
Hiltunen)
Puhelinhaastattelut:
Erityisopettaja Keijo Ahovirta, Rauma; toimittaja Tulikukka de Fresnes,
HS, Helsinki; johtaja Harri
Heino, KTK, Pori; pastori Merja Hermonen, Raisio; projektisihteeri
Pekka Hiltunen, KLK, Helsinki;
ylitarkastaja Heikki Maijanen, SUPO, Helsinki; toiminnanjohtaja Terttu
Maljanen, Uskonnon uhrit ry,
Ylöjärvi; erityisnuorisotyönohjaaja Arto Sahamies, Kouvola;
----naps----
Ja tähän loppuun haluaisin vielä sanoa että ottakaa
kantaa ja lähettäkää minulle kommentteja
kommenteistani osoitteeseen waaza@hotmail.com ja muistakaa "sinulla
on aivot, käytä niitä"
----naps---- |