Site hosted by Angelfire.com: Build your free website today!
~Uhkaako ympäristö terveyttämme?~
~
NArkielämä saattaa meidät monenlaisiin tilanteisiin ja altistaa aineille, joihin ihmisen elimistö ei ole sopeutunut.
NSadat jokapäiväiset asiot aerosoleista ilmonsaasteisiin ja pakokaasuista röntgensäteisiin voivat vahingoittaa terveyttämme. NTeollisuus, maanviljelys, voimalat, kaivokset ja kaatopaikat aiheuttavat veden ja ilman saastumista, melua, stressiä, altistumista vaarollisille kemikaaleille, jopa voimistuvalle säteilylle.
NPitkäaikaiset uhkakuvat, kuten kasvihuoneilmiö, eivät aiheuta välitöntä vaaraa, mutta vaikuttavat tulevien sukupolvien terveyteen, turvallisuuteen jo mukavuuteen.
NViranomaiset joutuvat vastaamaan ympäristömme turvallisuudesta jo asettamaan velvoitteita teollisuudelle, yhteiskunnalle ja jopa tavalliselle ihmiselle.
NVelvoitteiden tarkoituksena on estää tai vähentää ympäristön saastuminen.
NMe jokainen voimme monella tavoin olla mukana elinympäristömme suojelemisessa.

NOtsonikerros on 10-30 km:n korkeudessa maanpinnan yläpuolella. Se suojaa meitä syöpää aiheuttavalta lyhytaaltoiselta ultraviolettisäteilyltä. Eräät kaasut, kuten klooratut fluorihiilivedyt (CFC- yhdisteet) tuhoavat otsonia. Otsonikerroksessa on jo suuri "reikä" -ohentunut  kohta - joka ilmestyy keväisin Etelänapamanteren ylle ja tätä pienempi pohjoisten napaseutujen ylle. 1980~luvun keskivaiheilla kuutisenkymmentä valtiota sopi CFC-yhdisteiden käytön lopettamisen vuoteen 1996 mennessä.

NIlmakehä on muuttumassa jättimäiseksi lämpeneväksi kasvihuoneeksi, sillä hiilidioksidi, CFC-yhdisteet ja muut kaasut toimivat lasikaton tavoin. Auringosta saapuvat lyhytaaltoiset lämpösäteet pääsevät niiden läpi. Mutta sitten kun lämpö kohoaa maasta pitkäaaltoisina säteinä, koosut eivät päästä niitä lävitseen. Merkittävä maapallon lämpeneminen on jo alkanut:  neljä vuotta 1980- ja 1990~lukujen vaihteessa ovat olleet lämpimimmät siitä lähtien, kun luotettavia tilastoja on pidetty.

~Ilman saastuminen~
NTeollisuuslaitokset, liikenne, maatalouden torjunta-aineruiskutukset, voimalat sekä puun ja jätteiden polttaminen päästävät jatkuvasti saasteita ilmaan.
NPäästöistä aiheutuvia terveysriskeja ovat päänsärky, silmävaivat, hengityselinten ärtyminen, allergia ja astma. Eräät kemikaalit pääsevät kouhkojen kautta verenkiertoon ja vaurioittavat immuunijärjestelmää. Tämä voi aiheuttaa syöpää ja sikiövaurioita.

~Lyijyä bensiinistä~
NSuuri osa ilmaa saastuttavasta lyijystä tulee ajoneuvojen pakokaasuista.
NLyijy vaurioittaa aivoja ja hermostoa.
NLyijysaasteet aiheuttavat lasten yliaktiivisuutta ja alentunutta alykkyystasoa.
NIlmeisesti lyijy on erityisen vahingollista odottavalle äidille ja syntymättömälle lapselle.
NMitä voit tehdä?
NVähennä mahdollisuuksiesi mukaan auton käyttöä.
NPyöräile, kävele,käytä joukkoliikennettä ja yhteiskuljetusta.
NVältä ruuhkaisia teitä.
NLyijyaltistusta voit vähentää pesemällä lastesi kädet hiekkalaatikkoleikkien jälkeen.
NHuolehdi myös siitä, että hiekkalaatikon hiekka vaihdetaan vuosittain.
NRaskasmetallivaaran takia älä kerää sieniä äläkä marjoja vilkasliikenteisten teiden läheltä.
NPese huolellisesti salaatti ja muut lehtivihannekset.
NVuodesta 1990 lähtien kaikkien Suomessa myytävien uusien autojen on käytettävä lyijytöntä bensiiniä.
NJos autosi on vanhempi, asennuta siihen katalysaattori ja ryhdy käyttämään lyijytöntä polttoainetta.
NMonissa vanhoissa autoissa voidaan käyttää osittain lyijytöntä bensiiniä, vaikka katalysaattoria ei olisikaan.
NTarkista automerkkisi asiantuntijalta voiko omassa autossasi käyttää lyijytöntä bensiiniä esimerkiksi seuraavasti: 3 tankillista
 lyijytöntä ja sen jälkeen yksi tankillinen lyijyllistä bensiiniä.

  ~ Happosade~
NParempi nimi olisi hapan laskeuma, koska saasteet aiheuttavat vahinkoa yhtä hyvin poutasäällä kuin sateellakin. NRikkidioksidi, typpioksidit ja otsoni ovat happamien laskeumien pahimpia kaasuja.
NRikki- ja typpihappo ovat suurimpia tekijöitä kosteissa laskeumissa, sillä ne syntyvät, kun saasteet liukenevat sadeveteen. NHiilen ja öljyn poltto teollisuudessa ja erityisesti voimaloiden, öljynjalostamoiden ja tehtaiden päästöt sekä ajoneuvojen pakokaasut ovat suurimpia saastuttajia.
NMelkoisia saastuttajia ovat myös kotitalouksien polttoaineet.
NSaasteet voivat kulkeutua saastutuslähteestä ilmavirtojen mukana satoja kilometrejä ennen maahan laskeutumista.
NEsim Ruotsi ja Norja saavat 60 % happosateistaan ulkomailta, enimmäkseen Englannista.
NSuomeen kulkeutuu happosateita Keski-Euroopasta ja Baltian maista.
NSen lisäksi, että ilmansaasteet vahingoittavat terveyttä aiheuttamalla hengityselinten sairauksia, ne muuttavat alueen ekologista tasapainoa.
NSaasteet aiheuttavat lehtien putoamista ja vähenemistä sekä lopulta puiden kuoleman, maaperän, järvien ja jokien happamoitumisen ja alumiinin vapautumisen maaperään paikoilla, joilla kallioperä on graniittia.
NAlumiini virtaa jokiin ja myrkyttää kaloja.
NKalojen aikaisemmin syömät eliöt lisääntyvät liikaa, ja kaloja ravintonaan käyttävät eläimet harvinaistuvat.
NMitä voi tehdä?
NYksittäiset ihmiset voivat pienen­tää saastumista vähentämällä hiilen ja öljyn sekä erityisesti autojen bensiinin kulutusta. NTeollisuussaasteiden vähentämiseen yksi ihminen ei juurikaan voi vaikuttaa.
NYmpäristön suojelusta vastaavia paikallisviranomaisia voi pyytää mittaamaan alueen tehtaiden aiheuttamaa saastumista. NItsekin voi tarkkailla järvien ja jokien sekä sadeveden happamuutta.
NYmpäristöministeriö, vesihallitus ja monet ympäristönsuojelujärjestöt, kuten Suomen Luonnonsuojeluliitto, Luontoliitto ja Greenpeace, tiedottavat ympäristöämme uhkaavista vaaroista.

 ~ Hiilimonoksidi~
NKun hiilipitoisia yhdisteitä poltetaan sellaisissa oloissa, jossa ei ole riittävää happea, syntyy hiilimonoksidia eli häkää.
NHäkä on väritöntä ja hajutonta kaasua, joka aiheuttaa tukehtumisen.
NUseimmissa polttolaitteissa syntyy häkää, mutta haitallisessa määrin sitä synnyttävät moottoriajoneuvot.
NMitä voi tehdä?
NLyijytöntä bensiiniä käyttäviin autoihin voi asennuttaa katalysaattorit, jotka muuttavat pakokaasun hiilimonoksidin, typen oksidit ja hiilivedyt vähemmän haitallisiksi hiilidioksidiksi, vedeksi ja typeksi.

 ~ CFC-yhdisteet~
NKlooratut fluorihiilivedyt eli CFC-yhdisteet ovat palamattomia, lähes myrkyttömiä kaasuja, joita pääsee ilmakehään runsaasti. CFC-yhdisteitä käytetään aerosolien ponnekaasuina, jääkaappien ja ilmastointilaitteiden jäähdyttimissä, solumuovipakkausten valmistuksessa sekä elektroniikkateollisuudessa (liuottimina).
NCFC-yhdisteet saattavat pysyä koossa jopa 100 vuotta, mutta ilmakehän yläosissa voimakkaassa auringonpaahteessa ne hajoavat => niistä vapautuu klooria, joka tuhoaa otsonia.
NVaikka otsoni luokitellaan ilmakehän alaosissa happamiin päästökaasuihin, ilmakehän yläosissa se on välttämätön suoja auringon ultraviolettivaloa vastaan.
NCFC-yhdisteet ovat jo tuhonneet otsonikerrosta.
NJos tuho jatkuu, ihosyöpä ja silmien harmaakaihi yleistyvät, ja myös maanviljelylle voi koitua melkoisia haittoja.
NN. 60 valtiota on allekijoittanut Montrealin pöytäkirjan, jossa on sovittu CFC-yhdisteiden käytön lopettamisesta vuoden 1996 loppuun mennessä.
NOn kuitenkin epävarmaa, kykenevätkö maat toteuttamaan sitoumuksensa ja riittääkö juuri näiden valtioiden päästöjen vähentäminen estämään otsonikerroksen lisävauriot.
NMitä voi tehdä?
NÄlä osta CFC­aerosoleja ja solumuovipakkauksia.
NCFC:tä sisältämättömiä jääkaappeja on jo saatavana.
NToimita vanha jääkaappisi liikkeeseen, joka poistaa CFC:n jäähdytinlaitteesta ennen kaatopaikalle viemistä.
NTietoja tällaisista liikkeistä saat kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta.

 ~ Ilmaston lämpeneminen~
NOtsonikerroksen tuhoamisen lisäksi CFC-yhdisteet ovat kaasuja, jotka aiheuttavat kasvihuoneilmiön pidättämällä  lämpöä ilmakehään.
NKasvihuonekaasuihin kuuluu myös hiilidioksidi.
NPuun ja fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, luonnonkaasun ja petrokemian tuotteiden -öljyn, bensiinin ja petrolin - polttaminen tuottaa hiilidioksidia.
NSen määrä lisääntyy kaikkialla maapallolla.
NLänsimaissa suurimmat saastuttajat ovat ajoneuvojen pakokaasut.
NSamaan aikaan trooppisten metsien ekologian hävittäminen  ja metsien muuttaminen esim. laitumiksi ja pelloiksi Amazoniassa ja muilla alueilla pahentavat tilannetta.
NPuut ja muut vihreät kasvit käyttävät yhteyttämiseensä hiilidioksidia ja vapauttavat happea, mutta maapallon vähenevän kasvillisuuden kyky  sitoa hiilidioksidia ei pysy lisääntyvän tuoton tasalla.
NMaapallon keskilämpötila on kohonnut koko viime vuosisadan  ajan.
NTäyttä varmuutta ei ole siitä, kuinka paljon lämpötilan nousemisessa on luonnollista vaihtelua ja kuinka paljon nousu liittyy kasvihuoneilmiöön.
NKuitenkin jos mannerjäätiköt sulavat , merenpinnan kohoaminen  uhkaisi useita matalia maa - alueita ja tulisi ilmeisesti upottamaan alavia saaria.
NMonet suurkaupungit ja maanviljelyalueet jäisivät veden alle.
NMaapallon elintarvikkeiden tuotanto joutuisi kniisiin.
NIlmaston lämpeneminen aiheuttaisi joillakin alueilla kuivuutta, toisilla sateista aiheutuvia tulvia.
NKasvien luonnolliset kasvupaikat sekä sadon määrä ja laatu voisivat muuttua.
NLisäksi maa- ja vesi saattaisivat vaihdella arvaamattomasti.
NMitä voi tehdä?
NYksittäiset ihmiset voivat välttää hiilidioksidipäästöjä lisäävien hyödykkeiden käyttöä.
NEnergiaa on edelleen säästettävä.
NValot ja sähkölaitteet on sammutettava heti, kun niitä ei tarvitse.
NTiivistä ja eristä kotisi, pane maatuvat talousjätteet kompostiin, älä polta muoveja äläkä kyllästettyä puuta.
NLopeta tarpeeton autolla ajo ja valitse mahdollisimman vähän polttoainetta vievä auto, jos sitä välttämättä tarvitset.
NLopeta CFC-yhdisteitä sisältävien aerosolien käyttö.

NKoko ajan saadaan lisää näyttoä siitä, etta sähkökaapeleiden ja -laitteiden ympärillä olevat elektromagneettiset kentät voivat olla vaarallisia.
NKotitalouksien 240 V:n sähköjohtojen ympärillä olevat kentät ulottuvat vain muutaman sentin päähän.
NSen sijaan suurten, jopa 400 000 V:n voimalinjojen ympärillä kentät voivat ulottua satojen metrien etäisyyteen.
NTällaisten linjojen matalataajuinen elektromagneettinen säteily voi aiheuttaa masennusta, unettomuutta, päänsärkyä ja syöpää. NAltistumisemme kaikenlaatuiselle sähkömagneettiselle säteilylle on kasvanut lähes 10 000 -kertaiseksi 50 viime vuoden aikana.

~Vesien  saastuminen~

~Joet, järvet, tekoaltaat, talousvesi~
NPahimpia saastuttajia ovat maataloudessa lannoitteet (nitraatit), torjunta-aineet, säilörehu ja maanparannusaineet. NKotitalouksissa saasteita tulee pesuaineiden fosfaateista sekä teollisuusjätteistä, kuten dioksiinista, joka on kemianteollisuuden ja paperinvalkaisun jätetuote.
NNitraatit muuttuvat elimistössä muiksi yhdisteiksi ja vähentävät veren kuljettaman hapen määrää.
NSuomessa veden nitraattipitoisuus on maanviljelysalueiden ongelma.
NKunnallisille vesilaitoksille on asetettu tiukat veden laatuvaatimukset, joiden tarkoitus on estää nitraatin haittavaikutukset. NTästä huolimatta saattaa juomavesi kuitenkin olla laadultaan huonoa.
NTietoja veden laadusta saa omasta kunnasta.
NOman kaivon vesi kannattaa tutkituttaa, etenkin jos  perheessä on vauvaikäisiä lapsia.
NJos juomavedessä on liikaa nitraattia, pulloruokinta on vauvalle vaaraksi, vaikka ruokinnassa käytettävä vesi keitettäisiin. NAsiantuntijat uskovat nitraatin aiheuttavan ruokatorven ja mahalaukun syöpää,  mutta tätä ei ole pystytty riittävän selvästi osoittamaan.
NPienetkin dioksiinimäärät voivat aiheuttaa ihosairauksia, syöpää, keskenmenoja ja epämuodostumia.
NSuurina annoksina dioksiini on tappavaa.
NSuomessa dioksiinipitoisuudet ovat kuitenkin niin alhaisia, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa.
NKlooria lisätään veteen bakteerien tuhoamiseksi, mutta vaikka vaikka vesi voi tuoksua ja joskus maistuakin kloorilta, kloori ei yleensä aiheuta terveydellistä haittaa.
NHerkille ihmisille kloori voi kuitenkin aiheuttaa allergisia reaktioita.
NVettä kirkastetaan joskus alumiinilla, ja joillakin alueilla juomaveteen lisätään fluoridia hammasmädän eli karieksen estämiseksi.
NFluoridin lisääminen juomaveteen synnytti Suomessa vilkasta keskustelua.
NParhaillaan arvioidaan muita keinoja hammasmädän ehkäisemiseksi ja fluorin saannin lisäämiseksi.
NEräät tutkimukset ovat antaneet aiheen epäillä, että alumiinilla olisi yhteyttä Alzheimerin tautiin.
NKuluttajia on neuvottu välttämään alumiiniastioiden käyttöä happamien marjaruokien valmistuksessa.
NVanhat alumiiniset mehustimet on syytä vaihtaa teräksisiin.
NMitä voi tehdä?
NTehokas suodatin vähentää juomavedestä monenlaisia kemikaaleja.
NAnna veden ensin virrata jonkin aikaa, sillä putkistossa seissyt lämmin vesi sisältää yleensä enemmän liuenneita
NKatso, että et itse saastuta ympäristöäsi.
NVältä väkilannoitteita ja taloustavaroita, joista syntyy myrkyllisiä jätteitä.
NMonissa kaupoissa myydään valkaisematonta talouspaperia, vauvanvaippoja, WC-paperia, samoin kuin fosfaatittomia, luonnossa hajoavia pesuaineita.
NVoit myös valmistaa saastuttamattomia puhdistusaineita itse.
NMuutamista yksinkertaisista aineista voi tehdä turvallisia ja halpoja kodin puhdistusaineita.
NTolu, mäntysuopa ja vesi ovat erittäin käyttökelpoisia, ja niillä voi korvata monia erikoisaineita.
NPinttynytkin lika yleensä irtoaa, jos likaista esinettä liottaa toluvedessä.
NVoit myös pyyhkäistä likaisia pintoja toluvedellä, kunnes lika pehmenee.
NPesuneste: Pane käsisaippuan murusia lämpimään hillopurkkiin, kaada päälle kiehuvaa vettä ja anna liueta.
Käytä seosta astianpesuun.
NJos astiat ovat rasvaisia, lisää pesuveteen vielä ruokalusikallinen pesusoodaa tai viinietikkaa.
NAstianpesujauhe:
NSekoita saman verran saippuahiutaleita ja pesusoodaa.
NMuutama ruokalusikallinen pesusoodaa lisää luonnossa hajoavien kaupallistenkin astianpesuaineiden tehoa.
NValkaisu: Booraksi on hyvä valkaisu- ja desinfiointiaine, vaikka ei yhtä tehokas kuin kloorivalkaisuaineet.
NPidä booraksi poissa lapsen ulottuvilta.
NHankausjauhe: Sekoita verran ruokasuolaa ja bonaattia ja hankaa kostealla rievulla.
NPeilit ja kaakelit: Sekoita saman verran valkoviinietikkaa ja vettä.
NSyntyy tehokas roiskeiden poistaja.
NIlmanraikastin: Hyvä tuuletus on paras keino.
NMiellyttävän tuoksun saat tuoreilla kukilla, yrteillä, tuoksupalloilla ja aromaattisilla öljyillä, joita voi haihduttaa kynttilällä lämmitettävässä maljassa

 ~Merivesi~
NMerten kyky hajottaa saasteita on rajallinen => monet rannikkovedet pahoin saastuneita.
NTeollisuuden ja maatalouden jätevedet ja -öljyt, öljyvahingot ja ydinvoimaloiden radioaktiiviset jätteet ovat ongelmallisia. NSuurimpana vaarana terveydelle on puhdistamattoman tai vain osittain puhdistetun jäteveden ohjaaminen mereen.
NSaastuneen veden nieleminen tai siinä uiminen aiheuttaa mahavaivoja, korva- ja silmä- sekä maksatulehduksia.
NMitä voi tehdä? Älä ui vedessä, joka on saastunut.
NOta selville, onko vesi uimakelpoista.
NÄlä käytä tuotteita, jotka edistävät vesien saastumista.

  ~ Säteily~

  ~ Ionisoiva säteily~
NSaamme jatkuvasti ionisoivaa säteilyä, josta osa on peräisin luonnosta, osa on ihmisen aiheuttamaa.
NAvaruudesta peräisin olevat kappaleet, kallioperä , maaperä, kasvit ja muut luonnonlähteet aiheuttavat säteilystä 87 %, ihmisen aiheuttamaa on vain 13 %.
NNoin 11,5 % siitä tulee lääketieteellisistä lähteistä, kuten röntgenlaitteista, loppu kertyy muun muassa ydinasekokeista, radioaktiivisen malmin louhimisesta ja käsittelystä, voimalapäästöistä, korkealla tehtävistä lennoista (joissa ilmakehästä saa tavallista vähemmän suojaa) ja eräistä kotien laitteista, kuten kellojen itsevalaisevista numeronäytöistä tai savuhälyttimistä.
NSuuret määrät ionisoivaa säteilyä voi tappaa välittömästi.
NVähäinen säteily voi aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua, ripulia, verenvuotoja, hiusten lähtöä ja lopulta jopa kuoleman. NSäteily voi tuhota myös sukusoluja, jolloin lisääntyminen häiriintyy.
NSyöpä ja perimämuutokset voivat ulottua tuleviin sukupolviin saakka.
NJatkuvan vähäisen säteilyn pitkäaikaisvaikutuksista ei olla vielä täysin selvillä, mutta eräät tutkijat uskovat sen aiheuttavan allergiaa, astmaa, korkeaa verenpainetta sekä lihas- ja luuvaurioita.
NMitä voi tehdä?
NJos olet huolissasi asuinalueesi ydinvoimalan päästöistä tai ydinjätteen varastoinnista tai kuljetuksesta, ota yhteys terveysviranomaisiin tai ympäristönsuojelujärjestöihin.
NVähennä sähkön kulutusta omalta osaltasi, ettei uusia ydinvoimaloita rakennettaisi.
NKysy röntgenkuvausta ehdottavalta lääkäriltä tai hammaslääkäriltä, onko kuvaus välttämätön.
NJos asennat kotiisi savuhälyttimen, pidä huoli, etteivät lapset pääse siihen käsiksi.
NÄlä käytä itsevalaisevia numeronäyttökelloja.
NJos ruoassa on riittävästi jodia, se edistää radioaktiivisten aineksien poistumista elimistöstä.

 ~ Ultraviolettivalo~
NLiiallinen ultraviolettivalo joko auringosta tai solariumista voi aiheuttaa silmävaurioita kuten harmaakaihia.
NLisäksi se voi aiheuttaa ihosyöpää.
NSuurimmassa vaarassa ovat vaaleat ihmiset, joiden iho ei tuota kylliksi pigmenttiä, vaan on kesakkoinen ja palaa helposti.
NMitä voi tehdä?
NSen sijaan, että paahtaisit itseäsi auringossa, suojaudu leveälierisellä hatulla, löysällä paidalla ja pitkillä housuilla tai hameella. NVoitele paljaaksi jäävät ihonkohdat tehokkaalla aurinkovoiteella.
NMene heti lääkäriin, jos huomaat syntymämerkkiesi muuttuvan tai iholle kehittyvän vaikeasti paranevia haavaumia.
NIhosyöpää voi varhaisvaiheissa hoitaa tehokkaasti.

 ~ Elektromagneettiset kentät~
NIhmisen valmistamista laitteista, kuten korkeajännitelinjoista, tutka- ja mikroaaltoviestintäjärjestelmistä, kotien sähkökaapeleista ja -laitteista, tietokoneista ja tekstinkäsittelylaitteista, lähtee monenlaisia korkea- ja matalataajuisia elektromagneettisia aaltoja.
NOlemme vasta alkaneet ymmärtää niitä haittoja, joita pitkäaikainen altistuminen aiheuttaa.
NTodistusaineistoa, joskaan ei kovin ratkaisevaa, on kertynyt siitä, että tämä voisi aiheuttaa päänsärkyä, pahoinvointia, keskittymiskyvyn heikkenemistä, stressiä, harmaakaihia, hermostohäiriöitä ja jopa syöpää ja geneettisiä vaurioita.
NMitä voi tehdä? Sähkökaapeleiden aiheuttamia elektromagneettisia kenttiä on vaikea välttää.
NVoit kuitenkin vähentää niiden vaikutuksia kotona sammuttamalla tarpeettomat valot ja laitteet.
NKatsele televisiota vähintään kahden metrin etäisyydeltä, jossa kenttä on jo heikentynyt.
NNykyisin on jo tietokoneita, joissa tietyt osat on suojattu niin, että niiden aiheuttamat sähkökentät ovat entistä pienemmät.

~Kodin vaaroja~

~ Hiilimonoksidi eli häkä~
NÖljylämmittimet ja kaasulaitteet (keittimet, lämminvesivaraajat ja avotulet) tuottavat nivös hiilimonoksidia.
NSamalla niistä tulee pieniä määriä typpidioksidia, torinformaldehydiä ja rikkidioksidia, jotka voivat pahentaa keuhkoputkentulehdusta, keuhkopöhöä, astmaa ja angina pectorista.
NMitä voi tehdä? Tarkista, että kaikki kunnossa.
NKaasuliekin on oltava sininen ilman kellanpunaista kajoa.
NEllei kaasulaite pala tehokkaasti etkä saa itse sitä kuntoon, pyydä ammattimies korjaamaan.
NKäytä kaikkia laitteita hyvin tuulettuvissa tiloissa.
NJos ikkunat ja ovet on lämpötalouden vuoksi eristetty hyvin, huolehdi riittävästä tuuletuksesta.
NPuhdista poltin säännöllisesti.
NÄlä käytä öljylämmitintä jatkuvasti.
NHuollata laitteesi säännöllisesti.

 ~ Avotulen kaasut~
NHiilimonoksidia on kaasuissa, joita syntyy poltettaessa puuta ja hiiltä.
NPuusavussa on lisäksi syöpää aiheuttavia ainesosia.
NMuovien ja kumin polttaminen esimerkiksi puutarhaan sytytetyssä nuotiossa saattaa synnyttää tappavaa dioksiinikaasua.
NHuonekalujen ja patjojen täytteenä käytettävästä vaahtomuovista syntyy tappavia syanidikaasuja  kun vaahtomuovia poltetaan.
NViime vuosina on myös kehitetty palamatonta vaahtomuovia, mutta kodeissa jo olevissa tai käytettyinä ostetuissa huonekaluissa saattaa olla palavaa vaahtomuovia.
NMitä voi tehdä?
NJos kodissasi on avotakka, pidä huolta, että savupiippu nuohotaan säännöllisesti eikä huonetiloihin pääse häkää.
NLuukulliset uunit ovat turvallisempia.
NHuolehdi huoneen tuulettamisesta.
NJos ostat uuden vaahtomuovilla pehmustetun huonekalun, tutki, että siinä on palamattomuuden varmistava merkki.
NVanhojen huonekalujen turvallisuutta voi lisätä verhoilemalla ne palamattomalla kankaalla.
NAsenna kotiisi savuhälyttimiä.
NNe antavat perheelle yleensä ratkaisevasti aikaa pelastautua vaarallisista savuista, jotka tappavat nopeammin kuin itse liekit.

 ~ Radon~
N Tätä väritöntä, hajutonta, radioaktiivista kaasua nousee maasta, jossa sitä vapautuu kallioperässä olevan radioaktiivisen alkuaineen, radiumin hajotessa.
NPieniä radonmääriä on miltei kaikkialla, ja graniitti kallioissa radiumia on aivan yleisesti.
NRadonia voi päästä koteihin lattioiden tai seinien kautta, ja sitä voi kertyä sisätiloihin vaarallisen paljon.
NKeuhkoihin kerääntynyt radon aiheuttaa hengityselinten vaivoja ja keuhkosyöpää.
NSuomessa on vaarallisilla graniittialueilla, mm. Askolassa, huomattava määrä koteja, mutta radonarvot voivat olla hyvin erilaisia jopa viereisissä taloissa.
NRadonpitoisuus ilmoitetaan kuutiometrin becqueler - määrinä.
NYli 200 becquerelia kuutiometrissä on liikaa, ja koti on kunnostettava.
NMitä voi tehdä?
NJos alueen radonpitoisuus on korkea, talojen lattiat ja seinät sekä putkien tulo ja menoreiät on tiivistettävä hyvin.
NKellarin ja alimman kerrooksen tuuletusta on tehostettava, joskus on jopa syytä asentaa keräyskaivo tai tuuletin.
NTietoja asuinalueesi tilanteesta saat omasta kunnastasi.
NKunnan terveysvalvontaviranomaiset voivat tarvittaessa mitata myös radonpitoisuuden.

 ~ Formaldehydi~
NFormaldehydiä on kyllästetyssä puutavarassa, lastulevyissä ja muovituotteissa sekä eräissä vaahtomuoveissa ja seinäeristeissä.
NFormaldehydistä vapautuu kaasua, joka ärsyttää silmiä, kurkkua ja ihoa, aiheuttaa päänsärkyä ja väsymystä.
NSen epäillään aiheuttavan myös syöpää.
NMitä voi tehdä? Käytä mahdollisimman luonnonmukaisia rakennusmateriaaleja, niin vältyt kaasuilta.
NTuuleta hyvin huoneita, joissa tiedät käytetyn lastulevyä rakennusaineena.
NLastulevyn aiheuttamia haittoja voi vähentää suojamaalauksella.
NJos epäilet asunnossasi olevan formaldehydiä tai radonkaasua, voit pyytää terveyslautakuntaa mittaamaan pitoisuudet.

 ~ Ilman ionipitoisuus~
NIlman positiivisesti ja negatiivisesti varautuneiden ionien luonnollinen tasapaino voi häiriytyä television tai muiden sähkölaitteiden aiheuttamista sähkökentistä, tekokuitujen staattisesta sähköstä, ilman liiallisesta kuivuudesta tai saasteista. NHuoneilman negatiivisten ionien määrä on tällöin vähäisempi kuin normaalin raikkaan ilman, jossa negatiivisia ioneja on neljä jokaista viittä positiivista ionia kohti.
NSamoin käy ukonilmalla.
NNegatiivisten ionien väheneminen voi aiheuttaa jännitystä, ärtyvyyttä, migreeniä ja heinänuhaa.
NMitä voi tehdä?
NKäytä luonnonkuituja, kuten villaa ja puuvillaa, ja vältä tekokuituja vaatteissa, kodin tekstiileissä, verhoissa ja matoissa. NSammuta televisio, tietokone ja muut sähkölaitteet heti, kun et enää käytä niitä.
NHyvä tuuletus on myös keino estää positiivisten ionien ylimäärät.
NSama vaikutus on myös negatiivisella ionisaattorilla.

~ Puhdistusaineet~
NUseimmat kaupalliset puhdistusaineet, kuten pesu- ja valkaisuaineet, hankausnesteet, ikkunanpesuaineet, kiilloitusaineet ja ilmanraikasteet, voivat aiheuttaa terveysongelmia, muun muassa ihon ja silmien ärtymistä ja allergiaa.
NMonet puhdistusaineet ovat elimistölle myrkyllisiä, ja monista haihtuu kaasuja, jotka voivat ärsyttää nenää ja kurkkua. NErityisen vaarallisia ovat klooripitoiset valkaisuaineet ja ammoniakkipohjaiset tuotteet.
NMuista, että myös kosmetiikassa käytetyt hajusteet saattavat aiheuttaa yliherkkyysoireita sekä astmaa ja allergista nuhaa.
NMitä voi tehdä? Annostele pesuaineet säästäen, seuraa käyttöohjeita ja huolehdi pesuhuoneen tuuletuksesta.
NJos joudut koskettelemaan voimakkaita pesuaineita, käytä suojakäsineitä.
NValkaise mieluummin vetyperoksidilla kuin kloorilla.
NÄlä sekoita erilaisia tuotteita.
NErityisen vaarallista on yhdistää kloori- ja ammoniakkipohjaisi valmisteita.
NÄlä esimerkiksi pane valkaisuainetta altaaseen, jonka olet juuri puhdistanut hankausnesteellä.
NJos suihkemaiset pesuaineet ärsyttävät silmiä, nenää tai kurkkua, käytä jauhemaisia tai nestemäisiä tuotteita.
NKaupoissa on jo yleensä saatavana "vihreitä" tuotteita, jotka ovat vähemmän myrkyllisiä ja jotka myös saastuttavat muita vähemmän.
NVaroitus: Säilytä kaikki kotitaloudessa käytettävät puhdistusainepakkaukset pystyasennossa ja lasten ulottumattomissa.

~ Kemikaliotuotteet~
NKosmetiikka, hajuvedet, saippuat ja muut kemikaliotuotteet voivat aiheuttaa allergiaa, ihon ärtymistä ja ihottumaa.
NJos käytät säännöllisesti hiuskiinnettä, sitä voi kertyä keuhkoihin ja aiheuttaa hengitysvaikeuksia.
Eräiden ihoon tarttuvien hiusvärien jatkuvan käytön epäillään aiheuttavan syöpää.
NMitä voi tehdä?
NEnnen kuin ostat kauneudenhoitotuotteita, tutustu tuoteselosteisiin ja valitse sellaisia, joiden pohjana on kasvi - eikä mineraaliöljyjä
NKasvikunnan tuotteet ovat turvallisempia, erityisesti jos niihin ei ole lisätty värejä eikä tuoksuja.
NMonia kemikaliotuotteita voi korvata kotona helposti ja halvalla valmistetuilla tuotteilla.
NKäytä hiusvärejä, jotka vain sävyttävät tai käsittelevät osaa hiuksista.

~ Hyönteisten todunta~
NKodin torjunta-aineet, kuten kärpäs- ja hyttyskarkoitteet, koimyrkyt ja huonekasvien sumutinaineet, ovat myrkyllisiä sekä nieltyinä että keuhkoihin hengitettyinä.
NMonissa on klooria tai hiilivetyjä -esimerkiksi koimyrkkyjen naftaleeni on hiilivety.
NOhjeiden mukaan käytettyinäkin nämä voivat aiheittaa ihottumia, allergioita, hengitysvaikeuksia sekä silmien, nenän ja kurkun ärtymistä.
NMitä voi tehdä?
NHuone- ja puutarhakasvien tuholaisista pääsee usein eroon pesemällä kasvit ja erityisesti lehdet molemmilta puolilta laimennetulla Mäntysuovalla tai Tolulla.
NSaatavana on myös luontoystävällisiä torjunta-aineita (ne sisältävät pyetriinejä).

 ~ Askarteluaineet~
NMonista liimoista, maaleista, maalinpoistoaineista, puunkyllästeistä, vernissoista, täyte- ja eristeaineista sekä muista koriste- ja askarteluaineista lähtee kuivumisen aikana myrkyllisiä kaasuja.
NNe voivat aiheuttaa pahoinvointia, huimausta,  hengitysvaikeuksia ja allergioita.
NPuutavaran, asbestin, sementin, tiilien ja lasikuitueristeiden pöly voi ärsyttää keuhkoja ja aiheuttaa hengitysvaikeuksia. NAsbestipöly aiheuttaa keuhkosyöpää.
NMitä voi tehdä? Noudata tarkoin käyttöohjeita ja käytä tarpeen mukaan suojakäsineitä, -laseja ja naamareita.
NPuuhaile mahdollisimman paljon ulkosalla ja huolehdi sisällä olevien askartelutilojen tuuletuksesta.
NKäytä mahdollisuuksien mukaan kokonaan kuivuvia liimoja.
NHuolehdi erityisesti lasten askartelussa käyttämien liimojen ja värien turvallisuudesta.
NAsbestin käyttö on nykyisin Suomessa kiellettyä.
NAsbestia voi kuitenkin joutua ilmaan purettaessa vanheja taloja, seiniä ja saunoja.

~Ruoka~

 ~Maanviljelyn menetelmät~
NEllei maataloustuotteiden ilmoiteta olevan luonnonmukaisesti viljeltyjä, niiden kasvatuksessa on todennäköisesti käytetty torjunta-aineita ja keinolannoitteita.
NKemialliset yhdisteet tunkeutuvat hedelmiin ja vihanneksiin, ja jäämiä voi olla myytävissä tuotteissa.
NEläimille saatetaan antaa hormonivalmisteita, joista saattaa kertyä jäämiä.
NLääkittyjä eläimiä ei saa teurastaa ennen varoajan päättymistä.
NSuomessa tarkastetaan kaikki teurastetut eläimet ja valvotaan myös mahdollisia eläinlääkejäämiä.
NMonet lääkärit sekä vaihtoehtoterapeutit uskovat allergioiden johtuvan ruoassa olevista epäpuhtauksista, kemiallisista jäämistä ja lisäaineista.
NNäiden aineiden pitkäaikaisvaikutuksia ei tarpeeksi tunneta.
NMitä voi tehdä? Paras ratkaisu on ostaa tai kasvattaa luonnonmukaisia tuotteita.
NPese ja kuori kaikki tavanomaisin menetelmin tuotetut kasvikset, poista lihasta rasva, johon epäpuhtaudet kertyvät.
NVältä maksaa ja munuaisia, sillä raskasmetallit, lääkkeet ja muut kemikaalit kertyvät sisäelimiin.
NKala, riista ja vapaana eläneet kanat ovat terveellistä ravintoa.

~ Pakkaaminen, kypsentäminen ja varastointi~
NMonet pehmeät muovit, erityisesti eräät ohuet, läpikuultavat kalvot, sisältävät pieniä määriä syöpää aiheuttavia pehmitinaineita, joita voi siirtyä ruokaan.
NMitä voi tehdä? Säilytä ruokatavaroita kotona kannellisissa astioissa, jotka on valmistettu lasista, posliinista, lasitetusta kivitavarasta, ruostumattomasta teräksestä tai elintarvikemuovista.

~ Säteilytys~
NRuoan käsittely säteilytyksellä tuhoaa bakteerit, jotka voisivat jonkin ajan kuluttua aiheuttaa ruoan pilaantumisen.
NSäteilytetty ruoka säilyy kaupassa muita pitempään, jolloin tuottajat ja valmistajat välttyvät hukkakustannuksilta.
NSuomessa saadaan nykyisin säteilyttää ainoastaan mausteita tai täyttä steriiliyttä vaativaa sairaalaruokaa.
NSäteilytyksestä on keskusteltu paljon.
NJos säteilytys lopulta sallitaan Suomessa laajemmin, siitä olisi selvästi oltava merkintä.
NRuoan valmistajien, esimerkiksi ravintoloiden, olisi ilmoitettava mihin ruokiin on käytetty säteilytettyjä raaka-aineita.
NOn arveltu, että maahan tuodaan merkitsemättöminä ruoka-aineita sellaisista maista, joissa säteilyttäminen on sallittua.
NOn myös pelättävissä, että säteilytyksellä naamioidaan huonolaatuisia tai likaisia tuotteita tuoreen näköisiksi.
NVaikka kaikki bakteerit tuhottaisiin, eräät niiden erittämät vaaralliset yhdisteet voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksen. NMaassamme valvotaan tuontielintarvikkeita erittäin tehokkaasti, ja mahdolliset säteilytykset tutkitaan tuontieristä.

~Työpaikan vaaroja~

~ Toimistot ja tehtaat~
NMonet tekijät vaikuttavat työntekijöiden viihtyvyyteen ja terveyteen.
NHankaluuksia voivat aiheuttaa eristemateriaalit, tupakansavu, huono tuuletus, väärä valaistus, korkeat tai liian alhaiset lämpötilat, kuiva huoneilma, siitepöly, virukset, bakteerit, homeet ja muut sienet, nesteistä haihtuvat kaasut, liimat, maalit, teollisuusprosessit ja jopa jotkut monistuslaitteet.
NTyypillisiä huonoista työoloista johtuvia haittoja ovat huimaus, päänsärky, silmien rasittuminen, ihon ärsyyntyminen, allergiat, hengitysongelmat, kylmä, stressi ja jatkuva väsymys.
NMitä voi tehdä? Työntekijöillä on lain mukaan oikeus turvalliseen, saasteettomaan ja meluttomaan työpaikkaan, turvallisiin laitteisiin ja työtapoihin.
NOn myös määräyksiä kullekin työntekijälle varattavan tilan suuruudesta.
NSuomessa viranomaiset valvovat työpaikkojen turvallisuutta.
NTyöterveyslaitos voi myös selvittää teisiin liittyviä terveydellisiä haittoja.
NKerro työnantajallesi, henkilöstöpäällikölle tai luottamusmiehelle havaitsemistasi terveysriskeistä.
NEllei ongelmia korjata, ota yhteys työterveysviranomaisiin.
NItse voit huolehtia työpaikkasi valaistuksesta.
NSilmät väsyvät vähiten, jos ei käytetä loistevaloja.
NJos loistevalot ovat välttämättömät, on yritettävä välttää tavallisia loisteputkia.
NNiiden välkkyminen voi aiheuttaa päänsärkyä, silmien rasittumista ja näköhäiriöitä.
NYritä käyttää päivänvaloputkia, joiden välkkyminen on niin nopeaa, että silmät eivät sitä tajua.
NPassiivinen tupakointi aiheuttaa saman terveysvaaroja kuin tupakointi.
NJos tupakansavu on työpaikallasi ongelma, pyydä työnantajaa varaamaan tilat tupakoimattomille.
NUseimmilla työpaikoilla tupakointi on kielletty työhuoneissa, ellei savuttomia tiloja voida muuten järjestää.

 ~ Näyttöpäätteet~
NTietokoneiden ja teksinkäsittelylaitteiden näyttöpäätteistä lähtevää elektromagneettista säteilyä tutkitaan yhä, mutta näyttöpäätteiden ääressä työskentelevien naisten tiedetään saavan keskenmenoja keskimääräistä useammin.
NMaailman Terveysjärjestö (WHO) pitää näyttöpäätteitä terveysriskinä ja Euroopan Yhteisö (EY) laatii parhaillaan säädöksiä niiden käytöstä.
NNiiden ääressä tehtävää työaikaa tullaan luultavasti rajoittamaan.
NSamoin määrätään etäisyydet, joiden päässä muiden on turvallista työskennellä.
NLaitteita varten on kehitetty myös suodattimia, jolla säteilyä voidaan estää.
NMyös silmien rasitusta, selkäsärkyä sekä käsivarsien ja käsien jännekivistystä on pidetty jatkuvan  näyttöpäätteen edessä työskentelemisen aiheuttamina.
NMitä voi tehdä? Näyttöpäätteen heijastuksia voi vähentää erityisillä suojavaloilla ja ruudulle kiinnitettävällä suodattimella. NNäyttöruutu on pidettävä ikkunaan nähden sopivassa kulmassa eikä suoraan ikkunan edessä.
NPidä aina tunnin työskentelyn jälkeen kymmenen minuutin tauko.
NTutki myös, että asento sekä tuolisi ja näyttöpäätteesi korkeus sopivat sinulle.

 ~ Vaaralliset aineet~
NIhmiset, jotka työskentelevät happojen ja muiden ärsyttävien kemikaalien parissa, voivat saada monenlaisia iho-oireita ihottumasta keuhkosyöpään.
NAstma, allergiat, keuhkosyöpä ja muut keuhkosairaudet voivat aiheutua sisäänhengitetyistä kaasuista ja pölyistä kuten asbestin, hiekanan tai hiilen hiukkasista.
NEräille raakaöljystä jalostetuille tuotteille, väriaineille,röntgensäteille, radioaktiivisille aineille ja maaleissa, liimoissa ja muoveissa käytettäville kemniallisille aineille altistuminen voi aiheuttaa leukemiaa ja muita syöpämuotoja.
NJoissakin teollisuuslaitoksissa ovat vaarana raskasmetallit kuten kadmiun tai elohopea.
NNiiden kertyminen elimistöön vaurioittaa aivoja ja hermostoa.
NMitä voi tehdä? Turvallisinta olisi mahdollisuuksien mukaan välttää tai ainakin vähentää kosketusta vaarallisiin aineisiin. NSeuraa annettuja käyttöohjeita ja varmistu, että työnantajasi toimii työtapoja ja laitteita koskevien säännösten mukaisesti. NKäytä suojavaatetusta, hengityssuojaimia ja käsineitä tarpeen vaatiessa.
NVaarallisten aineiden parissa työskentelevien henkilöiden on lain mukaan käytävä säännöllisesti  terveystarkastuksissa, joihin kuuluu myös verikokeita.
NJos työskentelet radioaktiivisten aineiden parissa tai lähistöllä, varmistu, että säteilyannoksesi mitataan, eikä se ylitä säädettyjä rajoja.

~Melu~
NElinympäristömme melutaso on lisääntynyt nopeasti.
NKaupunkien asukkaat kärsivät ajoneuvoliikenteen, junien, lentokoneiden ja sireenien melusta, ja moottoritiet ja maanviljelykoneet aiheuttavat melua myös maaseudulla.
NMelutasoa mitataan desibeleinä, joka merkitään dB(A).
NTavallisen keskustelun taso on noin 60 dB(A), katuliikenteen noin 70 dB(A).
NMääräysten mukaan melutaso ei saa olla korkeampi kuin 90 dB(A).
NTämän ylittävä melu aiheuttaa vaurioita, joskus korvien soimista, äänen sekavuutta tai kuulon heikkenemistä.
NMelussa vietettävä aika on tärkeä tekijä vaurioiden syntymisessä.
NPysyviä kuulovaurioita voi syntyä jo neljän tunnin oleskelussa tasolla 93 clB(A) tai muutamas­sa sekunnissa tasolla 110 dB(A).
NDesibeliasteikko on logaritminen, mikä merkitsee että 90 dBW on kymmenen kertaa äänekkäämpi kuin 80, ja 100 dB(A) on sata kertaa ää­nekkäämpi kuin 80.
NLeikkipistoolin laukaisu (jopa 170), lapsen kirkuminen (jopa 117), popkonsertti (110), eräät kotitalouskoneet (jopa 100) ovat vaararajan ylittäviä ääniä.
NMonet nuoret ovat kokeneet diskoillan jälkeen tilapäistä kuuroutta, ja joidenkin teollisuuslaitosten työntekijät ovat voineet menettää kuulonsa pysyvästi.
NKodeissa käytettävät painetyökalut aiheuttavat samanlaisia vaaroja, mutta niiden melu on yleensä lyhytaikaista.
NKuulovammojen lisäksi melu voi aiheuttaa myös lihasten jännitystiloja sekä sydämen lyöntien ja hengityksen tihentymistä.
NJos melu on jatkuvaa tai toistuu usein, seurauksena voi olla väsymys, stressi, korkea verenpaine, päänsärky, mahahaava, univaikeudet ja jopa sydämen toimintahäiriöt.
NMitä voi tehdä? Vähennä kodin melua eristämällä ovia, seiniä ja ullakkoa.
NTiiviit ovet ja moninkertaiset ikkunalasit, pensasaidat ja puut vaimentavat liikenteen melua.
NMyös matot, verhot, ryijyt ja tyynyt pehmentävät ääniä.
NKun käytät meluisia työkoneita kotona tai työskentelet meluisassa työpaikassa, käytä kuulosuojaimia.

Lähde:
Luonnon parantavat voimat
-laajennetun lääketieteen käsikirja,
Oy Valitut Palat 1993