Kahvi Luovankylässä

25.12.2001

Kahvimyllyt lienevät tulleet kylään 1800 luvun lopulla. Koskapa varhaisimpia kahvimyllyjä on siltä ajalta ollut käytössä. Kahviprännit oli vielä yleisessä käytössä 1940 luvulla ja niitä saatiin häälahjoiksi mm 1945 vuonna. Kahviprännillä paahdettiin itse kahvi oikeaksi paahdoksi. Prännin muoto oli ainakin kaksi pyöreä ja kantikas.

Alkuvuosisadan kahvi oli aina ½ kg paperipussissa oleva raakakahvi raakakahvista oli sekin etu että se säilyi paremmin kuin valmiiksi paahdettu kahvi.

Raakakahvia otettiin tarvittava määrä pränniin ja paahdettiin osa raakakahvista ja vähän varastoonkin kahvin paahtoa ei tehty jokaisen kahvinkeiton yhteydessä..

Litteällä prännillä paahdettiin yleensä takan perässä pitkähkön varren päässä koska takassa on avoliekki samalla tehtiin ravistus liikkeita varren suunnassa. Että paahto tapahtui tasaisesti. Tiedettiin että kahvi oli kitkerää ja pahaa jos pavut eli pöhnät pääsivät palamaan. Paahtoa ei suotukaan nolojen tehtäväksi l. lasten. Papujen sekaan laitettiin voita joskus ,että pavuista tulisi kauniin ruskeita joskus myös sokeria sokeri kiillotti vielä pavun kiiltäväksi.

Paahdetut pavut laitettiin usein tiiviiseen peltiseen astiaan eli kahvi pönttöön.

Pyöreä pränni oli tarkoitettu levyllä tapahtuvaan paahtoon. Kehitys tulisijoissa vei siihen .että takka yleisenä tulisijana alkoi väistyä ennen sotia. Pyöreässä prännissä oli kanteen kiinnitetty veivi jolla saatiin pavut sekoitettua. Sivulle käännettävästä kannesta pavut saatiin ladattua ja poistettua prännistä

Kahvilaadut olivat yleensä Etelä Amerikkalaisia laatuja mm Columbiasta ja Brasiliasta tuotuja Afrikassa ei silloin kahvia tuotu. Kahvi nimikkeet olivat tyypillisesti jonkin kauppaliikkeen nimikkolaatuja.

Osuuskauppa Vaalea Johanna yms.

Kuluttaja kauppa OTK-kahvi

Kesko Santos

Yleensä poliittinen näkemys hieman tuli esiin millaista kahvia käytti. Samoin se miten suhtautui osuuskunta aatteeseen.

Kirjasi

Ahti hietikko