ahti hietikko 24.12.2001

Kylän aamu hämäristä saakka jolloin rakennettuja rakennuksia on vain ollut yksi (1) kappale Luovankylässä pitäjien rajan tällä puolella, joka ei tarkoita sitä etteikö luovankylää olisi asunut joku muu jao aikaisemmin ,mutta rakennuksia ei ole kuitenkaan ollut muita.

Tällöin on olut tunnettuja paikkoja Katinhäntä ja kytöneva ja tietenkin Luovasnkylän joen rannat, mutta niille ei ole annettu nimiä. Koska kyse on viljelyalueista ilmeinen syy näiden nimien esiintymiseen on että siellä on ollut helpoimmin viljelyskuntoon ja helpoimmin viljeltävät alueet ja siksi ne on otettu ensimmäisinä käyttöön.

Samassa kartassa on jo muitakin nimiä vähän ruotsilla murtaen kerrottuna, mutta tämän jutun kannalta nämä paikat ovat oleellisia.

Kuten aikaisemmin on jo kerrottu Oli Kalle Jokipii aikansa suuromistaja Luovankylässä ja hänen toimintansa tuntui koko kylän alueella eikä tietenkään muutkaan veljet olleet vähäisiä Jokipii osuuksineen. Kuitenkin Kalle omisti Sekä Luovan taloa ,että Jokipiitä .

Niinpä kerrotaan Kallen omistaneen jo kaksi niittokonetta ja toisen hänellä oli varaa jättää sitten Katinhäntään talveksi odottamaan seuraavaa kesää heinätöitä varten. Syy tähän oli tietenkin kulkuvaikeudet. Hänen oli kuljettava Jokipiistä Nykyisen Hakolanmäen kautta Kytönevalle ja noustava sieltä Konisaarenmäen kautta Korkiaan harjuun ja laskeuduttava sieltä harjannetta Kauhajoen Päntäneen puoleista ja Teuvan rajan tuntumassa mailleen Katinhäntään. Päästäkseen kesällä mailleen Talvella hän tietenkin voi käyttää talvitietä ja oikaista suoraan Halmeen nevan yli ns. Lillan lakson kohdalta ja tulla Kauniston mäkeen jossa kulki vanha tunnettu linjatie jota käytettiin talvella. Tämän tiedetään olevan vanhan tarkistamaan ei ole pystytty, mutta sen kerrotaan kansan suussa kulkeneen jutun mukaan menneen aina keskisuomeen virroille saakka ja haarautuneen kylän toisella laidalla suuntautuen Kristiinaan päin. Toinen haara kulki ilmeisesti keskikorpeen ja järven yli Teuvalle päin. Perusteltuja syitä tällaiselle linjatielle saattoi olla ainakin kaksi. Toinen saattoi olla pitkät raakapuut joita tarvittiin laivanrakennuksessa rannikon laivanrakennus telakoilla tehtäessä purjelaivoja. Toinen syy oli kalaiseksi tunnetun järven nautinta oikeudet jotka tiettiin ulottuvan kauas vanhaan aikaan mainitaan Kankaanpää tässä yhteydessä.

Tämän kesän aikaisen kulkemisen edistämiseksi käynnistettiin tiehanke asian eteenpäin viemiseksi.

Kokoonkutsujana ja kokouspaikkana oli Viljo Hakola. Hankkeelle oli tietenkin hankittu maanmittari toimittamaan tarvittavat mittaukset ja tieosuuksien lohkomiset osakkaiden maista tasapuolisesti.

Kokouksen osanottajia olivat olleet mm.

Hakalat (omistivat maita Halmeella)

Samppa Raittila (omistivat maata Letolla/Katinhännässa)

Kalle Jokipii (Omisti sekä luovan että Jokipiinmaita Korvella ja Katinhännässä)

Antti Nevala (Omisti Koivukorvella maata)

Eero Nevala (Omisti Koivukorvella ja Lillanmäessä maata)

Frans Vähämäki (Omisti Korvella maata)

Iivari Ojala (Omisti katinhännässä maata)

Olga Luopa/Säntti (Omisti Katihännässä maata)

Jussi Vähämäki (Halmeen puolella)

Juho Valtasaari(tuli myöhemmin mukaan)

Tie tehtiin 30-luvunn alkupuolella ja kulki likimain kartan osittamalla tavalla. Alkaen Kauniston mäestä ohittaen silloisen Palomäen Talon (Simelius) ja kulkien Lillan takaa mutkaten keskeltä Lillan mäkeä ja Lillanlakson läheisyydestä. Tullen neva-alueelle ,jossa omistajia olivat A Nevala ,J Vähämäki Hakala, E Nevala, F Vähämäki, Hakola, Valtasaari(valtionmaa), Hakola, Jokipii, .Raittila ,Ojala, Säntti/Luopa. Huomattava että Raittiloilla oli kahdessa paikkaa kuten Jokipiillä ja Hakolallakin. Lisäksi Päntäläisten maat rajoittuivat näihin omistajiin ja oli läpikulkua Päntäneenkin suuntaan senaikaisia kärryteitä pitkin.

Osallistuneet tienomistajat olivat tyytyväisiä viitoiterttuun tienpaikkaan aja osoittivat tyytyväisyyttä kun maanmittari oli saanut tielinjat viitoitettua ja kepit paikoilleen " Tie Tuli".

Tämän jälkeen alkoi tietenkin varsinainen kinnastyö eli luotiin tien ojat ja ajettiin pehmeään maahan ensin kantava ja tiivistävä sorakerros, jonka päälle sitten vasta sorakerros. Tietenkin tieosuudet joista jokaisen tuli pitää huolta ,ttä tien käyttökunto säilyi.

Tämä tiehankkeen päälle on nyt sitten vuonna 1965-1966 rakennettu Päntäne -Luovankylä metsäautotie myähemmin läpikulkutieksi kutsutt tie. Se tekee oikaisun Lillan mäestä keskelle Luovanmäkeä ja ollen jatkeena siten Saunoo_ Jokipiintille, jota kansa sanoo Luovanneva(-ntieksi), jota nykyään virheellisesti kutsutaan Välitieksi.

Kirjasi

ah