Chydenius-instituutin Kirjoituskurssi verkkokurssina -opiskelija.

Ahti Hietikko 

Tieteellisen esityksen tavoin ote on esseessä älyllinen ja pohdiskeleva (vrt. yliö ja alakertajuttu).

"Essee  eli   yleistajuinen tutkiva tai pohtiva kirjoitelma maatalouden makaamisesta"

 

 

 

Millaiset mahdollisuudet maataloudella on?

Lyhyesti vastattuna kehnot. Koko maatalous on ollut muutoksen puristuksissa, aina sodan jälkeisestä ajasta lähtien. Maa oli sodan runtelemana pakkotilanteessa asuttaa n. 750-tuhantinen muuttoväestö, Karjalaiset. Vaihtoehtoja ei juuri ollut. Sotakorvaukset raskaat ja maassa valvontakomissio uhkaili. Poliittinen tilanne epävakaa, jatkuva vallankumouksen pelko, syystä että voittajat olivat maan edun valtaisa voimia. Silloin tilanne ratkaistiin edullisimmalla, mutta myöskin nopeimmalla tavalla, että muuttajien kärsimyksiä ei enää lisättäisi. Muuttajat tulivat maatalouteen kaikkialle maahan, paitsi ruotsinkieliselle rannikkoseudulle.

Tilanne oli kohtuudella hallinnassa 60-luvuölle tultaessa, mutta suurten ikäluokkien alkaessa tulla aikuisikään alkoi ns. radikaalisti ajattelevienliike ,risupartaradikalismin aika, jolloin vähäteltiin veteraaneja ja samalla alettiin politiikan keinoin ahdistaa maatalousväestö yhteiskunnan syöpäläiseksi tuella eläväksi kansan osaksi.

Tuotannon kohotessa pyrittiin takaamaan elintaso ja jouduttiin peltopaketti ja ylituonto-ongelmiin ne olivat todellisia, mutta ei suomalainen ongelma. Samat ongelmat olivat kaikkialla Euroopassa, koska tuotantokustannuksia ei voinut periä maataloustuotannosta, koskatuotanto kustannukset olivat  liian suuret. Jouduttiin työläisten ja palkkaväestön takia subvention tielle. Subventoitiin maatalouden kustannuksia, että palkan ansaitsijat pystyisivät ostamaan ruokaa. Tämä oli tietynlainen palkan korotus. Kuitenkin poliittisista syistä lähinnä sosialidemokraattien vaaliase ja propaganda aikaansai sen, että ruvettiin puhumaan maataloustuista, tuki oli kuitenkin suunnattu huonopalkkaisen hyödyksi eli yleensä palkansaajalle sitä kutsuttiinkin alussa syömäpalkaksi, samasta syömäpalkasta on edelleen kyse, maatalouden kansallisista- ja EU-tuista puhuttaessa.

 

Nykyinen tilanne maataloudessa johtaa kaaokseen, mutta mitä olisi sille tehtävissä?

Tämä ”ylituotanto” vaihe alkoi olla voitettu kanta, kun maatalouden rakennemuutos oli edennyt  niin pitkälle, että maatatuselinkeinossa oli enää n. 200000 henkeä ja elintarvike työntekijät päälle. Ja oltiin tultu 80-luvulle. Tällöin työvoima oli käytännössä luovutettu maataloudesta pois. Eli suuret ikäluokat olivat poistuneet maatalouden piiristä Ruotsiin tai Suomen eteläosiin tai muihin asutuskeskuksiin, nyt oli kasvutilanteessa havaittavissa työvoiman puutetta teollisuudessa. Kuitenkin samaan aikaan teollisuus automatisoi, joten sekään ei enää työllistänyt, siksi palveluala jäi ainoaksi työllistäjäksi uusille ikäluokille. Mutta silloin tehtiin kohtalokkaista virheitä valtiontaloudessa ja taloutemme kuumeni, jolloin asuntomarkkinoilla inflaatio oli 100 % vuodessa eli asuntojen hinnat kaksinkertaistuivat vuodessa. Mutta sitä ei ymmärretty inflaatioksi vaan talouden kuumenemiseksi. Siksi meille kehittyi niin sanottu vahvan markan politiikka joka piti keinotekoisesti markkaa ylhäällä ja valuuttvarantomme supistui olemattomaksi. Markka ja revalvoitiin, vaikka silloin olisi jo pitänyt devalvoida  jouduttiin kriisistä toiseen ja pakkodevalvaation tielle. Varoituksista huolimatta ei idänkaupan romahdusta huomioittu.

90-luvun, ”kotitekoinen lama”, kuten Ilkka kirjoitti, iski täydellä voimalla ja menetettiin satojatuhansia työpaikkoja ja tuhansia yrityksiä, kun pakkodevalvaatio kallisti äkisti ulkomaiset lainat, joita oli haalittu pieniinkin yrityksiin.

Miksi kaaos on välttämätön?

Tämä, tämä poikkeustila, yritettiin torjua ensin valtion velan otolla, joka melkein kaatoi Suomen talouden .Yhteisiin talkoisiin, ei työmarkkinoiden estettyä sen, yleislakkouhalla uhaten, päästy. Vaan jouduttiin  valtiovallan toimesta ottamaan rahat niiltä joilta voitiin, tämän ilmaisi silloinen Pääministeri Aho ja totuuden sanoi, maatalous, eläkeläiset, lapsiperheet ja tietenkin työttömät. Työssä olevia ei tämä koskenut heidän palkkakehitys pysyi vakaana

Kuinka tähän on jouduttu?

Miten maatalous sitten joutui lopullisen, kaadon kohteeksi johtuu samaan aikaan toteutetusta EU hankkeesta, jota silloin lähinnä Sosialidemokraattien ja Kokoomuksen toimesta ajettiin nopealla aikataululla läpi. Näiden puolueiden liian innokas esiintyminen EU puolesta pilasi Suomen neuvotteluasemat ja tulokset jäivät laihoiksi. Muilla intressit eivät olleet niin vahvat neuvottelutulokselle, kuin maataloudelle niin puolustajia ei maataloudelle ollut. Niinpä silloinen ulkoministeri Haavisto, joka oli pitkäaikainen MTK puheenjohtaja, teki/neuvotteli huonon sopimuksen, Salolaisen kanssa. Vielä kävi niin, että maatalouden paremmin ymmärtävä puolue, Suomen keskusta  Ahon toimesta myöntyi sopimukseen, kun luvattiin hallituksessa kotimainen tuki. Se oli tuhoon tuomittu päätös koska edellisen hallituksen sopimukset eivät sido seuraavaa, naivia Aho kaltaiselta uskoa tällaisiin sopimuksiin. Niinpä Lipposen1, hallitus romutti sopimuksen ja kotimainen tuki lakkasi maataloudelle ja käytännössä tämä teki kaiken maatalouden harjoittamisen Suomessa kannattamattomaksi. Lisäksi muutosvaiheessa 1995 oli muita kustannustekijöitä joita ei huomioitu.

 

Sellaiset toimenpiteet kuin tilakoon suurennus ja kaksi ammattia viljelijällä ovat tuhoon tuomittuja  Suomeen soveltumattomina. Avoin kilpailu ja luvattomat keinot pitävät hintatason niin alhaisen että kilpailumahdollisuutta ei ole.

Milloin ymmärretään tilanteen vakavuus?

Sitä ei todennäköisesti ymmärretä, ennen kuin tapahtuu radikaaleja muutoksia maailmassa tai ainakin Euroopassa, jossa suositaan perheviljelmää. Se että tulee lisää maita EU yhteyteen huonontaa entisestään Suomen mahdollisuutta, mutta hormoni ja geenimanipulointi tekevät sen varmimmin, koska hintataso laskee entisestään ja amerikkalinen maataloustuotanto jyrää Eurooppalaisen.

Meidän poliittiset päättäjät ovat sen verran urbanisoituneita, että eivät enää tunnista maataloutemme psykologista ja turvaavaa vaikutusta. Väestökadon ja muuttoliikkeen myötä Maaseudun oma painoarvo ja voima eivät riitä tekemään korjausliikettä maatalouden eduksi.

 

AKH