Luovankylästä  kuultua 26,2,2004/akh

 

 

Valakoonen pyykki

 

Aluuspairat,aluushousut, lakanat, hantuukit ja räkäkluutu kuuluu valakoosihin. Kären lämpöönen vesi pantihin punkkahan ja hieromalautaa vasten hinkattihin. Pyykis käytettihin omatekoosta saipuaa. Tamä touhu vastaa nykyystä esipesua.

 

Pyykki väännettihin sitte punkasta pois. Patahan laitettihin vettä ja lipiäkiviä sinne sekahan paran alle pantihin puita ja tietysti valakia. Väännetty pyykki larottihin vähä järiestykses patahan niin että keskelle pataa jäi niinku reikä. Se auttoo sitten vettä kiertämähän kun vesi kuumennettihin variksi ja sitte ihan kiehuvaksi. Paras oli sekoospuu jolla sitte vaattehia voitihin vähä sekootella jotta lika lähtis paremmin niistä valakoosista. Valakiaki voi sammua ja sitten annettihin vaatteeren vähä mojua paras jotta ne hautuu vähä. Tämä vaihe vastaa nykyystä pesua.

 

Kepillä tai sekoospuulla nostettihin valakooset sitte korveehin ja sitten vietihin sillä korveella jokirantahan viruttamista varten. Viruttaminen tehtihin niin että oli pyykkilavitta johonka laitettihin vaateskappales, joka oli sitä ennen kastettu kylymähän vetehen, Tällä lavittalla olevaa vaatetta sitte lyötihin kurikalla ja kastettihin taas välis vetehen kurikalla tai paitapiisskalla joksi sitä kans sanottihin jatkettihin niin kauan että lipiä lähti vaattehista. Lopuuksi kaikki vaattehet laitettihin puhtaasehen vesikorveehin ja ne voi olla sielä seuraavahan päivähän. Tämä vaihe vastaa nykyystä huuhtomista.

 

Sitte vaattehet nostettihin narulle kuivamahan. Talavella naru oli yleensä kokilla, mutta kesääsin tietenkin pihalla. Talavella kun oli kylymää ja vaattehet ei oikeen kuivanu ne voitihin tuora tupahan kuivamahan jäätynysinä.  Tämä vaihe vastaa nykyystä kuivausta.

 

Lakanat, hantuukit ja vähä paremmat verettihin sitte ja kaulooskoippuroolla kaulattihin suoriksi. Lopuuksi pinkattihin ja pantihin vaatetkaappihin komeisiin pinoohin josta sitte ämmät antoo saunapuhtahille ihimisille vaattehia tai laittoo pyhinä sänkyyhin uusia lakanoota ja tyynynliinoja. Säkäkluurut yleensä silitettihin vielä että ne sopii oikeen puvun taskuhunki. Tämä vaihe vastaa nykyystä mankeloomista.

 

Kerran vuores yleensä vielä erikseen käytihin mankeloomas ainakin parempia valakoosia mankeli oli yleensä johonaki yhtöhöönen.

 

 

Kiriavia vaattehia ei koskaa keitetty lipiän kans ne pestihin vain saipualla punkas. Yhtöhööstä vaattehille oli että ne haisi puhtahalta aina pyykin jäläkehen.

 

Sanotahan että ennen vanhaa pyykkärin käret oli kauhiat ja aina rikkikin joskus niin ne joutuu kusemahan kouriinsa. Se oli ainua parannuskeino käsihin, mistää rasvoosta ei tieretty.