Suomenhevonen on yhteistyöhaluinen, pyrkivä, nöyrä ja tosissaan yrittävä.

Suomenhevoselle eivät ole tyypillisiä kyömy ja pitkä pää, pitkä ja terävät, lähellä toisiaan olevat korvat, joutsenkaula eikä suora lautanen, jossa on korkea hännäntyvi.

Hevosen tulee olla sopivan tyyppinen sille jalostussuunnalle, mille sitä tarjotaan.

Juoksijatyyppinen: kevytmuotoinen, mutta kuitenkin lihaksikas, melko pitkärunkoinen ja -jalkainen.

Työhevostyyppinen: jykevä, pitkärunkoinen ja syvä, usein raskasrakenteinen.

Ratsutyyppinen: ryhdikäs, pitkäkaulainen, ei kovin pitkärunkoinen, pieni pää, viisto lapa ja selväpiirteinen säkä.

Pienhevonen: sopusuhtaisen pieni kaikilta osiltaan.

Rotumääritelmä hyväksytty Suomen Hippoksessa 21.11.2001