undefined
undefined
Juttuja
Kausi 2000-01
6.4. Arkistoitu: Ilves-visan lopputilanne ja fanikyselyn tulokset kaudesta 2000-01.
3.12. Ilveksen viime kauden lähtijöistä vain Mike Gaffneyn uusi seura ei ollut vielä kesällä tiedossa, mutta nyt sekin tiedetään. Gaffney pelaa tällä kaudella Austin Ice Batsissa, WPHL:ssä.
15.10. Ilves on aloittanut liigan mainiosti. Pisteitä on kertynyt hyvin ja joukkue on tällä hetkellä SM-liigassa neljäntenä. Se on noussut pahoistakin tilanteista voittoon, joten henki joukkueen sisällä on erittäin hyvä.
Tällä hetkellä Ilvekseltä puuttuu vielä noin viikon verran Petr Kuchyna. Timo Koskela ja Pasi Puistola hakevat parempaa asennetta peliinsä, ja parannusta odotetaan myös Matt Smithiltä. Kuchynan palatessa ja muiden parannettua otteitaan tilanne näyttää hyvältä.
Maalivahti- ja puolustuspuoli on kunnossa, mutta hyökkäykseen haetaan vielä lisää tehoa. Ilveksellä on vielä yksi ulkomaalaispelaajan paikka auki. Jos ulkomaalainen pelaaja on Suomessa vähemmän kuin kuusi kuukautta (SM-liiga päättyy viimeistään 17. huhtikuuta), hänen Suomeen maksama veronsa ja kokonaishintansa on oleellisesti pienempi kuin pelaajalla, jonka sopimus on vuoden mittainen. Ensi tiistaista (17. lokakuuta) lähtien siis ulkomaalaispelaajat tulevat halvemmaksi. Vahvojen huhujen kohteena on jälleen kerran Petr Tenkrat. Tällä hetkellä Tenkrat on Anaheim Mighty Ducksien farmijoukkueessa, eikä mahdu oikein mitenkään Anaheimin pelaavaan kokoonpanoon. Aika saattaisikin käydä farmiliigassa pitkäksi, ja Tenkrat varmaan pelaisi mieluummin Ilveksessä SM-liigaa kuin farmiliigassa. Kerrotaan, että Ilves on käynyt neuvotteluja Tenkratin paluusta ja tilanne on vain Anaheimista kiinni.
9.9. SM-liiga alkaa viiden päivän päästä. Ilveksestä lähti kymmenen pelaajaa: Pasi Kuivalainen (uusi seura Pelicans), Mike Gaffney, Veli-Pekka Hård (Ässät), Pasi Saarinen (Jokerit), Martti Järventie (TPS), Sami Ahlberg (SaiPa), Mika Arvaja (Oberhauser), Tomi Hirvonen (JYP), Semi Pekki (Ahmat) ja Petr Tenkrat (Anaheim Mighty Ducks). Ilves taas hankki yhdeksän pelaajaa: Mika Pietilä (edellinen seura Reims), Petr Kuchyna (Ässät), Ivan Majesky (HKM Zvolen), Matt Smith (St. Louis Blues), Jani Nikko (HV71), Toni Dahlman (Jokerit), Ville Hirvonen (TuTo), Marian Kacir (Essen) ja Jesse Welling (Rockford). Maalivahtivalmennukseen tuli Jukka Tammen pariksi Jouni Antila. Hannu Soron joukkueenjohtajan paikan otti myös tilastoista vastaava Mauri Autonen. Ilves muuttui myöskin osakeyhtiömuotoon Ilves-Hockey Oy ja uuden yhtiön markkinointijohtajaksi kutsuttiin Sami Hakimsan.
Kaudelta 2000-01 Ilves lähtee hakemaan 16 miljoonan budjetilla miljoonan markan voittoa katsojatavoitteenaan 5000 katsojaa ottelua kohden. Maalivahtikolmikosta Kristian Antilalle haetaan paikkaa miesten sarjoista, josta saisi tärkeää kokemusta tulevia vuosia ajatellen. Ilves pelasi vain 11 harjoitusottelua, joista se voitti kolme, pelasi tasan kaksi ja hävisi kuusi. Harjoituspeleistä saatiin melko vähän irti loukkaantumisten vuoksi. Liiga-avauksesta tulee olemaan poissa Jarkko Nikander ja mahdollisesti Sami Karjalainen sekä Juha Hautamaa. Ilveksen arvaillaan kamppailevan ensi kaudella viimeisistä play offs -paikoista.
9. kesäkuuta kirjoitin tällä sivulla Ilveksen eri osa-alueista. Sen jälkeen joukkueeseen on tullut hieman muutoksia ja näin ollen kirjoitan seuraavassa tämänhetkisestä tilanteesta.
Maalivahdit: Maalivahtitilanne siis selkiytyi Antilan vuokrallelähdön jälkeen. Mika Pietilää ollaan kaavailtu ykkösmaalivahdiksi, mutta otteet ovat olleet harjoituspeleissä epätasaiset. Juha Pitkämäki kärkkyy takana ja saa varmasti mahdollisuutensa. Tämä osa-alue on vieläkin hieman kysymysmerkki.
Puolustajat: Ilves hankki vielä lähes kaksimetriset ja satakiloiset kolossit Ivan Majeskyn ja Matt Smithin. Harjoituspeleissä luistin kulki isoiksi miehiksi melko hyvin ja tulivoimaakin löytyy. Maalinedusta pitäisi pysyä tällaisilla järkäleillä puhtaana. Laajuutta tuli selvästi lisää ja näin ollen puolustuksen arvellaan olevan kunnossa.
Hyökkääjät: Mikko Rantala ei saanut sopimusta, mutta Jesse Welling ja Toni Dahlman saivat. Sopimuksettomana peliaikaa kärkkyvät lähinnä Ville Snellman, Kimmo Vähä-Ruohola, Jari-Pekka Pajula ja Antti Hilden. Loukkaantumiset vaivasivat hyökkäyspäätä harjoituspeleissä, mutta kun miehet palaavat pelikentille, niin luulisi jo kunnolla tulosta tulevan.
25.8. Heikki Mälkiä totesi TV-Tampereen haastattelussa, että Tampere Cupin jälkeen tehdään päätöksiä maalivahtien suhteen. Ilveksen maalivahtikolmikko on Mika Pietilä-Kristian Antila-Juha Pitkämäki, ja kahdesta jälkimmäisestä jompi kumpi tullaan todennäköisesti vuokraamaan muualle.
22.8. Ilvekseltä puuttuu Tampere Cupista kämmenluunsa murtanut Jarkko Nikander, polvivaivainen Sami Karjalainen, kylkeään paranteleva Toni Dahlman ja nivusvammainen Juha Hautamaa. Hautamaan sairasloman pituudesta ei ole tietoa, mutta Dahlmanin ja Karjalaisen on arveltu olevan sivussa pari viikkoa ja Nikanderin viitisen viikkoa. Turnauksesta jaetaan tänä vuonna vain rahapalkinnot; voittaja kuittaa 12000, toinen 6000, kolmas 4000 ja neljäskin vielä 2000 euroa.
Heikki Mälkiä nimesi Ilveksen juniorikaartista suurimmat onnistujat, ja he olivat Kimmo Vähä-Ruohola ja Ville Snellman. Mälkiä kertoi myös, että Ilveksen juniorit tulevat saamaan liigassa näyttömahdollisuutensa eikä ketään suljeta pois.
14.8. Mikäli puolustaja Matt Smith tekisi
sopimuksen Ilveksen kanssa, niin sitten Ilveksen ulkomaalaiskiintiö (viisi) olisi täynnä, kun sillä olisi Ivan Majesky, Marian Kacir, Petr Kuchyna, Oliver Setzinger ja Matt Smith.
Jos kuitenkin Petr Tenkrat vielä tulisi NHL-joukkue Anaheim Mighty Duckseista, niin tällöin juniori-ikäinen Setzinger pelaisi A-junioreissa, niin kuin ensi kaudella todennäköisesti tuleekin paljolti pelaamaan. Ulkomaalaiskiintiö lasketaan joukkueen pelaavasta kokoonpanosta, jossa saa olla korkeintaan viisi ulkomaalaista ja näin ollen paikka Tenkratille aukeaisi. Ja Setzingerhän saisi pelata, jos joku ulkomaalaisista loukkaantuisi.
Tiedot Anaheimista ovat sellaiset, että jos Tenkrat ei mahtuisi Anaheimin miehistöön, niin häntä ei ainakaan Suomeen lähetettäisi. Farmikomennus olisi todennäköisempi vaihtoehto ja mahdollisesti lyhyt sellainen Tenkratin taidot tuntien.
Moni asia on hyvin epävarmaa, mutta tällaista spekulointia tällä kertaa. Katsotaan miten käy...
8.8. Viimeisimpien kuulopuheiden mukaan Ilveksessä testissä oleville hyökkääjille Mikko Rantalalle ja Jesse Wellingille ei olla tarjoamassa sopimusta. Mikäli niin tulee käymään, että miehet eivät jatka Ilveksessä, niin sitten ainakin Ilveksen juniorit saavat enemmän peliaikaa ja tulevat paikkaamaan tyhjät pelipaikat. Asiat selviävät tuonnempana.
1.8. Ilveksen harjoituksissa vipeltää tällä viikolla 31 pelaajaa. Niistä 23:lla on sopimus ensi kautta varten, ja seitsemän kärkkyvät paikkaa sopimuksettomana. Jäljelle jäävä pelaaja on Ilveksen omistajiin kuuluva NHL-kiekkoilija Jyrki Lumme, joka on tällä hetkellä Ilveksen mukana harjoittelemassa ennen kuin lähtee takaisin joukkueeseensa Phoenix Coyotesiin.
Samaan hengenvetoon todettakoon, että Ilveksen harjoitusrinkiin kuuluu sopimuksettomana tällä hetkellä yhteensä kahdeksan pelaajaa (Ville Koistinen, Ville Snellman, Kimmo Vähä-Ruohola, Mikko Rantala, Jari-Pekka Pajula, Jesse Welling, Jose Nippala ja Antti Hilden).
19.7. Ilves palasi kesälomilta 17. heinäkuuta testien muodossa. Joukkue on kokoontunut Porin lähistölle Niinisaloon kertausharjoituksiin kolmeksi päiväksi. Mukana on kaikki pelaajat ulkomaalaisia (Marian Kacir, Petr Kuchyna ja Ivan Majesky) myöten. 24. heinäkuuta alkavalla viikolla -- eli ensi viikolla -- Ilves aloittaa jääharjoitukset ja samanaikaisesti Hakametsän jäähalli aukeaa.
12.7. Milloin saamme jälleen maistaa Suomenmestaruutta ja saada hallin kattoon Ilveksen 17. mestaruusviiri?
Viimeksi kultaa tuli vuonna 1985, ja sen jälkeen vuonna 1988 runkosarjan voitto lupasi jälleen hyvää play offseja ajatellen, mutta niin vain Lukko oli heti välierissä parempi otteluvoitoin 0-3 ja shokki oli kova. Mestaruuden veikin sinä vuonna kolmannen kerran peräkkäin naapuriseura Tappara.
Vuonna 1990 Ilves hilasi itsensä finaaleihin TPS:ää vastaan. Neljä ensimmäistä finaalia päättyi vierasvoittoon ja näin otteluvoitot olivat tasan 2-2. Ilves johti Turussa viidettä finaalia 3-1, kun paras puolustaja Risto Siltanen loukkaantui. Muu suhteellisen nimetön puolustuskaarti ei pystynyt pysäyttämään TPS:n rynnistystä henkisen johtajan puuttuessa ja TPS otti sarjan ensimmäisen kotivoiton. Tampereella kuudennessa pelissä ottelusarja oli jo katkolla, ja niin kävikin, että TPS:n laajempi materiaali osottautui ratkaisevaksi ja turkulaiset kantoivat kannua otteluvoitoin 4-2. Vieläkin uskotaan, että ilman Siltasen loukkaantumista Ilves olisi vienyt viidennen pelin ja kuudennessa pelissä se olisi jyrännyt voittoon ja mestaruuteen...
Kovat satsaukset hopeakauden jälkeen toivat pettymyksellisen 10. sijan, ja johdossa olleet miehet kikkailivat myöhemminkin rahan kanssa siihen malliin, ettei huipulle ollut asiaa.
Kaudella 1994-95 perinteikkäällä jääkiekkoseuralla ei mennyt parin play offs -kauden jälkeen putkeen. Runkosarjan päätyttyä se oli karsintaviivan alapuolella, eli viimeisenä ja karsinnat kutsuivat. Ilves-pelaajat Jukka Tammen ja kumppanien johdolla kuitenkin taistelivat Ilveksen kuiville.
Uusi aika alkoi kesällä 1995 Suomen maailmanmestaruuden jälkeen. Nyt aloitettiin aivan lähtöruudusta, ja valmennukseen tuli Vladimir Jursinov junior. Ennen kautta Juha Hautamaa kertoi Urheiluruudussa: "Nyt on reenattu puolet enemmän ja puolet kovempaa." ja siltä se tuntui. Seitsemän tappiota heti liigan alkuun ei kuitenkaan pistänyt Ilves-johtoa edes ajattelemaan valmentajanvaihtoa; edellisvuoden sekoiluista oli opittu.
Hiljalleen Ilves näytti kyntensä, ja joulukuussa Ilveksen toimitusjohtajan paikan otti muuan Jussi Toikka. Kauden päätyttyä sijoitus oli kahdeksas, ja se varmasti tuntui todella makealta edelliskauden synkän vaelluksen vastapainoksi.
Suunta oli ylöspäin, ja kesällä Raimo Helminen siirtyi Ruotsista Ilvekseen. Se oli todellinen lähtölaukaus menestykseen. Kaudella 1996-97 Ilves pelasi hienoa kiekkoa mennen jälleen ison askelen eteenpäin. Play offseissa puolivälierävoitto JyPHT:sta oli tarpeeksi Ilvekselle, eikä välieriin ja pronssiotteluun löytynyt enää tarpeeksi motiivia. Neljäs sija oli komea saavutus.
Jälleen keväällä ja kesällä Ilves teki hienoja hankintoja, kun mm. nimekkäät Vesa Viitakoski, Peter Larsson ja Joni Lehto tulivat Ilvekseen. Ilveksen onneksi peli kulki, eikä tullut enää samanlaisia suurharppauksia alaspäin kuten 1990-luvun alkupuolella. Monet Ilves-fanit muistavat vielä hyvin syksyn supervauhdin; Ilves otti 10 peräkkäistä voittoa ja johti SM-liigaa parhaimmillaan 10 pisteellä. Yleisöä kävi yli tavoitteen ja velka alkoi olla lopuillaan.
Jälkeenpäin voidaan ajatella, että ilman JYP:n viime hetken luovutuksia (Håkan Åhlund ja Robert Burakowsky) play offsit olisivat olleet ehkä tukalat. Burakowsky toi keväällä tällä lyhellä aikavälillä mahtavaa kipinää omalla panoksellaan. K-Espoon pudotettua jo puolivälierissä TPS:n asetelmat olivat vallan mainot. Ehkä onnea, mutta Ilves jyräsi tiensä ikimuistoisesti finaaliin. Kerrattakoon, että 1972 Suomenmestaruuden jälkeen 13 vuoden päästä tuli Suomenmestaruus vuonna 1985, kun oli Alkon lakko vuoden 1972:n tapaan. Jälleen 13 vuotta lisää ja Ilves oli vuonna 1998 finaaleissa, ja Alkon lakko oli tulollaan, mutta niin vain sitä ei tullut... Hopeaa tuli, ja hyvältä sekin maistui.
Nyt Ilves oli Suomen huipulla. Kaikki odottivat 12-8-4-2 -puolittumisteorien päättyvät ykköseen. Kaikki piti olla varmaa. Muutamat mahtavat hankinnat, vähäiset lähtijät; sama runko ja valmentaja. Mikään ei pitänyt mennä pieleen jne. EHL-liigasta oli mahdollisuus napata myös kultaa ja niinhän melkein oli pakkokin.
Kaikki ei mennyt runkosarjassa aivan suunnitelmien mukaan. Ketään pelaajaa ei kuitenkaan myyty pois eikä tehty mitään pelaajahankintoja. Joukkueen piti olla näin ollen hitsautunut yhteen tai niin ainakin Toikka ajatteli. Ehkä sittenkin olisi kannattanut hankkia ennen siirtorajan umpeutumista yksi burakowskymainen vahvistus play offseja ajatellen, mutta Toikka valitsi varmemman linjan, ja sitä kyllä kunniotan, kun Ilveksen historiassa on sentään tehty niin paljon hätiköityjä ratkaisuja. Ei ollut varaa epäonnistua, ja nyt mentiin kaikki tai ei mitään -asenteella. Aamulehdessä Ilveksen valmennusjohto kertoi play offsien aikana, että nyt on vauhtia, taistelutahtoa ja joukkue on todellakin iskussa. Ilves lähti vastaamaan vastustajansa HPK:n vahvuuksiin samalla mitalla. Mielestäni Ilveksen olisi ehkä pitänyt lähteä pelaamaan omilla vahvuuksillaan, vai eikö niihin luotettu? Joka tapauksessa, jälleen hopeakauden jälkeen tuli valtava pettymys, sillä HPK pudotti Ilveksen heti puolivälierissä otteluvoitoin 3-1. Jursinov juniorin ja Toikan aika päättyi vuonna 1999; Jursinov juniorin maaliskuussa, Toikan elokuussa.
Kaudella 1999-2000 säästeltiin suurien talousvaikeuksien takia ja kausi oli suurta tuskaa. Kaudelle 2000-01 Ilves on jälleen nousujohteinen seura. Nyt se on osakeyhtiömuodossa Ilves-Hockey Oy kovat sijoittajat takanaan. Velka on hallussa, ja se mahdollisesti saadaan maksettua jossain vaiheessa... Ajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa ainakaan tavallisille kannattajille. Kaikki näyttää hyvältä ja johdossa on mainiota työtä tekevä Risto Jalo, joka etenee maltillisella linjalla.
Monta kertaa on lupailtu aina Ilvekselle mestaruutta, ja niin pienellä aikavälillä. Joko nyt muutamien vuosien kuluttua mestaruus tulee Suomen menestyksekkäimmälle seuralle?
11.7. Valtava, 197-senttinen, 98-kiloinen, puujumalaksikin kutsuttu Veli-Pekka Hård ei ole enää Ilveksen pelaaja. JYP:n kasvatti Hård päätyi Ilvekseen TuTosta keväällä 1996. JYP:n ja TuTon lisäksi mies oli edustanut uransa aikana myös Sportia ja SaPKoa muutaman pelin verran.
Jyväskylän poika, Ilveksessä silloin pelannut Mika Arvaja markkinoi Hårdia Ilvekseen seuraavin sanoin: "Ettekö te tarvitsisi isoa, tyhmää pakkia?" ja niin vain Ilves teki kolmen vuoden sopimuksen "Vellun" kanssa.
Sanokoot muut mitä sanovat, mutta ensimmäisellä kaudellaan, 1996-97, Hård pelasi hienosti ja teki vaikutuksen minuun ja kavereihini. 11 maalia kaudessa puolustajalta oli komea saavutus. Kauden upein osuma syntyi syksyllä kotiottelussa HIFK:ta vastaan. Hård kiersi väellä ja voimalla maalin eteen, ja luritti kiekon Sakari Lindforsin ali maalin perukoille.
Seuraavalla kaudella, 1997-98, terveys kaatoi ison miehen sairaalakuntoon jo ennen kauden alkua. Kausi meni penkin alle, sillä Hård palasi pelikentille aika myöhään ja kunto oli edelleen melko heikko. Ensimmäisen kerran mies pääsi pisteille joulukuussa TPS:ää vastaan ja maalinteko luonnistui KalPaa vastaan tammikuussa. Play offseissa "Vellu" onnistui ensimmäisessä ottelussa, puolivälierissä SaiPaa vastaan karattuaan maalintekoon. Toisessa finaaliottelussa Ilveksen sekoiltua pahemman kerran Hård oli yhdessä Timo Willmanin kanssa Ilveksen parhaimmat pelaajat hyvillä peliesityksillään.
Kaudella 1998-99 onnistui pisteellisesti hyvin ammuttuaan 10 maalia SM-liigassa, EHL:ssäkin kolme. Hyvillä esityksillään Hård sai jatkaa Ilveksessä myös seuraavallakin kaudella.
Viime kaudella, 1999-2000, kaikki näytti menevän hyvin, kunnes ennen kautta Saksassa pelatussa harjoitusturnauksessa elokuun alussa Weisswasseria vastaan mies sai luistinviillon ranteeseensa ja sairasloma oli jälleen pitkä. Hård palasi tositoimiin marraskuun lopulla ja pelasikin kohtuullisesti. Mutta kauden päätyttyä tosiasiaksi jäi, että Hård lukeutui Ilveksen puolustajien huonoimmistoon. Viimeisen kerran Hård pääsi pisteille maaliskuussa Pelicansia vastaan syöttöpisteellään ja maalinteossa mies onnistui helmikuun loppupuolella Lukkoa vastaan, kun ranneveto painui siniviivan tuntumasta heti aloituksen jälkeen maaliin.
Enää ensi kaudelle, 2000-01, Ilves ei tarjonnut jatkosopimusta. Heinäkuulla "Vellu" oli Ässien testeissä ja sopimus syntyi. Peliura jatkuu näin ollen Porissa. Toivon mukaan Hårdin terveys kestää ja ei satu enää ikäviä onnettomuuksia, sillä epäonni on riivannut isoa miestä jo tarpeeksi.
6.7. Tällä hetkellä Ilves ei ole hankkimassa aktiivisesti uusia pelaajia. Puolustaja Ville Koistinen ja hyökkääjät Jose Nippala, Jari-Pekka Pajula, Ville Snellman, Kimmo Vähä-Ruohola, Mikko Rantala ja Jesse Welling tavoittelevat pelipaikkaa joukkeesta. Näistä Rantala ja Welling ovat ulkopuolisia pelaajia, joista ainakin Rantalalla on tällä hetkellä näytönpaikka elokuun loppuun asti, ilmeisesti myös Wellingilläkin jonnekin asti... Näillä siis pyritään täyttämään loput pelipaikat joukkueen kokoonpanosta ja niitä tulee tietysti lisää mahdollisten loukkaantumisten takia. Ilves-fanit seuraavat Petr Tenkratin edesottamuksia Anaheim Mighty Ducksin organisaatiossa siinä toivossa, että jos Tenkrat haluaisikin tulla pelaamaan vielä vuoden Ilveksessä, mikäli jotain ongelmia syntyy rapakon takana.
Lähtijöistä vain Mike Gaffneyn uusi seura on auki. Lisäksi joukkueesta paikkaa hakevista epäonnistuessaan Rantala ja Welling saattavat vielä lähteä, muuthan paikkaa hakevista ovat Ilveksen omia junioreita, joita voidaan peluuttaa rauhassa myös A-junioreissa.
17.6. Tampereen paikalliskamppailut ovat hiipuneet viime vuosina yleisömäärissä ja myös kaukalossa vanha kunnon paikallispelifiilis on hiipunut. Yleensä Hakametsän jäähalli on ollut täpötäynnä. Tietysti telvisiointi vähensi yleisömääriä kerran kaudella 1996-97, kaksi kertaa 1997-98, kerran 1998-99 ja kerran myös 1999-2000.
Kausi 1998-99 oli varsinainen paikallispelien yleisömäärien pohjanoteeraus. Ensimmäinen peli veti kauden parhaimman yleisömäärän, 7675, kun Hakametsän kapasiteetti oli 8044. Lähimmäksi pääsi marraskuun Tappara-Ilves -peli 6966 katsojallaan. TV-pelissä oli 5497 ihmistä, muissa kolmessakin vain noin kuuden ja puolen tuhannen verran.
TV-pelin vielä ymmärtää, vaikka senkin yleisömäärä on karmea kaikesta huolimatta, mutta miksi muissa paitsi kauden ensimmäisessä kohtaamisessa oli näin vähän? Tappara ei esittänyt kylläkään mairittelevia otteita, ja Ilveskään ei edennyt -- tiettyjä hetkiä lukuunottamatta -- ylivoimaisen mestarisuosikin elkein. "Ei haluta antaa paikalliskilpailijalle rahaa menemällä sen järjestämään paikallisotteluun" tarjottiin -- ja tarjotaan edelleenkin -- selitykseksi kummaltakin puolelta.
Viime kaudella kapasiteetti pieneni 7600:aan, ja TV-pelikin veti lähes kuusi ja puoli tuhatta ihmistä. Viidessä muussa halli oli lähes täynnä, paitsi ensimmäisessä, jolloin peliä seurasi 6799 katsojaa.
28. joulukuuta lähtien soitettiin kummankin omaa maalilaulua (Ilves: Costello Company - We Are The Kings; Tappara: Opus - Live Is Life) lopun kolmen ottelun verran huolimatta siitä, kumman järjestämä ottelu on. Saa nähdä, onko tämä käytäntö voimassa myös ensi kaudella.
Näyttää siltä, että paikallispelien yleisömäärät alkaisivat jälleen nousta tasolleen. Ainakin viime kaudella oli taas tuttua hohtoa. Ensi kaudeksi tulee
kuitenkin kaksi paikallisottelua lisää, ja nyt määrä on kahdeksan! Samalla pelien määrä nousee näin kahdella 54:stä 56:een! Kuinka paljon on liikaa? Voiko paikallispeleissä olla sitä paikallispelien hohtoa, kun niitä alkaa olla niin paljon? Sama pätee muihinkin otteluihin; miten näin suuren ottelumäärän keskellä jaksaa motivoitua kaikkiin kamppailuihin? Ketä kiinnostaa tulla katsomaan tällaisia pakkopullaotteluita, mitä on erityisesti kahtena viime kautena nähty?
Tuntuu siltä, että pelien -- erityisesti paikallispelien -- määrän nostamisella SM-liiga pyrkii vain saamaan itselleen sekä joillekin SM-liiga -seuroille rahaa talouden elvyttämiseen ja joillekin seuroille sen entistä suurempaan parantamiseen. Pakkopullapelejä tai ei, mutta kuka sitten jaksaa mennä katsomaan noin monta peliä kaudessa?
Pistetään vielä loppuun ennen kautta 2000-01 tehty top 5 -lista vähiten väkeä vetäneistä Ilveksen ja Tapparan paikallisnahinoista SM-liigassa vuosina 1975-2000:
1) 3597 Tappara-Ilves 1.3.1984
2) 4770 Tappara-Ilves 26.9.1993
3) 5120 Tappara-Ilves 6.3.1980
4) 5402 Ilves-Tappara 2.3.1976
5) 5497 Tappara-Ilves 27.12.1998.
9.6. Ilveksen ensi kauden joukkue alkaa muotoutua. Ensi kaudella jäällä nähdään nuorekas ja taisteleva ryhmä. Seuraavassa hieman ajatuksia eri osa-alueista.
Maalivahdit: Ilves hankki Mika Pietilän Reimisistä, Ranskasta, jossa mies vietti viimeiset kaksi vuotta. Sitä ennen HPK:ssa pelit olivat kohtuullisia, mutta esim. kahtena viimeisenä Hämeenlinnan kaudella HPK hankki ulkomaalaisen maalivahdin kauden alussa, joten miehen todellinen osaaminen jäi silloin näkemättä. Miehen nykykunto on pieni arvoitus.
Pietilän kanssa ykkösmaalivahdin paikasta kisaavat nuoret ja lupaavat Kristian Antila ja Juha Pitkämäki. Antila sai kevätkaudella enemmän vastuuta ja nuori mies esitti välillä hienoja otteita. Pitkämäki esitteli taitojaan vain viime kauden viimeisessä ottelussa, jolloin hän torjuikin hyvin.
Kaikki ovat Ilveksen kasvatteja, ja vielä ei tiedetä, kuka heistä on ykkösmaalivahti. Jännäämistä jää, miten tämä osa-alue onnistuu.
Puolustajat: Ilves hankki Jani Nikon HV71:stä, Ruotsista ja Petr Kuchynan Ässistä. Miehet ovatkin Ilveksen pakistossa johtavassa roolissa. Nikko on kärsinyt urallaan pahoista loukkaantumisista, mutta viime kaudella mies pelasi ehjän kauden Ruotsissa.
Pasi Puistolalta ja Tomi Pettiseltä odotetaan läpimurtoa, kun he ovat keränneet kokemusta jo muutaman vuoden liigatasollakin. Jäljelle jää neljä nuorta puolustajaa, joista Tapio Sammalkangas ja erityisesti Arto Tukio saivat viime kaudella vastuuta. Teemu Kesä ja Antti Bruun eivät ole paljon liigatasolla pelailleet. Bruun on kylläkin tahkonnut SaPKon riveissä, Mestiksessä (entinen 1. divisioona), ja hänestä löytyy potentiaalia. Kesä on hieman tuntemattomampi tapaus. Sammalkankaalla ja Tukiolla on liigatasolla kehitysprojekti menossa, Kesällä ja Bruunilla alussa.
Kaikenkaikkiaan kova projekti käynnissä, jossa kaksi johtaa porukkaa, kahdelta nuorelta odotetaan läpimurtoa sekä neljältä muulta, erityisesti Tukiolta ja Sammalkankaalta ihmeitä. Ville Koistinen kärkkyy joukkueeseen sopimuksettomana. Paljon jossittelun varassa, mahdolliset loukkaantumiset syövät pahasti rivejä.
Hyökkäys: Ilves hankki Ville Hirvosen takaisin TuTosta, Toni Dahlmanin Jokereista ja Marian Kacirin ESC Moskitosta, Saksasta. Hirvonen kävi Turussa Anatoli Bogdanovin koulua saaden hyvää palautetta, nuori Toni Dahlman esitteli taitojaan Ilves Training Campin toisessa vaiheessa sopimuksen arvoisesti ja Marian Kacir hankittiin paikkaamaan Petr Tenkratin jättämää aukkoa hyökkäyksessä. Kacir ei ole aivan puhdasta maalintekijätyyppiä, mutta mies kaivaa kiekot kulmista, suojaa loistavasti ja järjestää ketjukavereilleen tekopaikkoja. Käsistään erittäin taitava Kacir viihtyy ruuhkissa ja maalin edessä.
Juha Hautamaa taistelee esimerkillisesti, ja toivon mukaan mies pystyy viimeinkin pelaamaan ehjän kauden. Sami Karjalainen pelasi upean kauden viime vuonna, ja tällä kaudella odotetaan nousun jatkuvan entisestään. Nuori Timo Koskela tuli viime kaudella kesken kauden, ja ensi kaudella onkin kunnon näytönpaikka liigassa. HPK:n ajoilla hän ei saanut vielä kovinkaan paljon peliaikaa.
Tommi Miettisen viime kauden alku oli huikaiseva, mutta ylipeluutus väsytti ja otteet heikentyivät hieman. Jarkko Nikander on nopea, Vesa Viitakosken otteet viime kaudella olivat viimein mahtavat, ja toivottavasti ne jatkuvat tällä kaudella. Viitakoski on isokokoinen, pystyy tekemään hyvin maskia, ja tekemään vahvoja nousuja vastustajan maalille.
Raimo Helminen jatkaa edelleen peliuraansa, mutta kuinka kauan? Parin pettymyksellisen Ilveksen liigakauden jälkeen nälkää varmasti riittää yllin kyllin... Oliver Setzinger on vielä hyvin nuori, mutta hän taistelee paikasta joukkueessa, kuten myöskin sopimuksettomista pelaajista Jose Nippala, Jari-Pekka Pajula, Ville Snellman, Kimmo Vähä-Ruohola, Mikko Rantala ja Jesse Welling.
Hyökkäys näyttää paperilla melko hyvältä. Eri osa-alueille löytyy hyviä pelaajia, mutta tuleeko sittenkin maalinteossa ongelmia? Todettakoon vielä, että jos erittäin suuri unelma, Petr Tenkratin palaaminen NHL:stä, toteutuu, on Ilveksen hyökkäyksessä asiat taatusti mallillaan. Tällöin Tenkratin palkan maksaisi Anaheim Mighty Ducks. Katsotaan nyt vielä kuitenkin, miten Tenkratilla menee Anaheimissa...
Kausi 1999-2000
21.3. Ilveksen play offsit alkavat Turussa torstaina 23. maaliskuuta. Puolivälierissä runkosarjan kahdeksas, Ilves, yrittää pistää kampoihin runkosarjan ykköselle, TPS:lle. Pitemmittä puheitta mennään joukkuiden vertailuun.
TPS:
Maalivahdit: Urpo Ylösen maalivahtikoulun myötä Fredrik Norrena on jälleen kunnossa, ja kakkosmaalivahtinakin on nuori lupaus, Antero Niittymäki.
Puolustus: Puolustus pitää, ja kovinta kaartia edustaa Marko Kiprusoff. Puolustuksessa myös mm. Mika Lehtinen, Jouni Loponen ja kapteeni Kari Harila.
Hyökkäys: Tämä on TPS:n mahtavin osa-alue. Vai mitä sanotte, kun kentälle on pistää kapelimestari Kimmo Rintanen, Tony Virta, Esa Keskinen, Kalle Sahlstedt, vauhtikone Tomi Kallio, Mikael Holmqvist, runkosarjan pistepörssin voittaja Kai Nurminen...? Eikä muutkaan ole mitään huonoja.
Valmennus: Troikka Hannu Jortikka, Kari Jalonen ja Hannu Virta osaavat play offsien maailman hyvin, kenties parhaiten koko SM-liigasta. Viime kaudella TPS kantoikin valmennustroikan opeilla Kanada-maljaa kauden päätteeksi.
Ilves:
Maalivahdit: Pasi Kuivalainen hankittiin kesällä Ilveksen ykkösmaalivahdiksi, mutta Kristian Antila on saanut keväällä vastuuta, ja näyttänyt taitonsa mennen ykkösmaalivahdiksi Kuivalaisen ohi. Viitteita Antilan hermokontrollista tosipeleissä nähtiin SM-liigan runkosarjan päätöskierroksella Porissa, kun nuori vahti päästi kaksi helppoa osumaa ottelun alussa hermoillessaan tärkeää ottelua. Valmennusjohdolla lieneekin mietittävää, kumpi on ykkösmaalivahti play offseissa.
Puolustus: Puolustuksesta on poissa varmuudella loppukauden Veli-Pekka Hård, ykköspuolustajan Martti Järventien pelaaminen on epävarmaa, mutta mies yrittää pelata puudustuspiikeillä. Terveenä ovat mm. kova Pasi Saarinen, ja terveistä vanhin Mike Gaffney, kokonaista 23 vuotta. Puolustus onkin Ilveksellä huonoin osa-alue, ja nuorten pitäisi nousta enemmän esiin. Nyt olisi näytönpaikka.
Hyökkäys: Hyökkäyksestä on poissa loppukauden Mikko Rantala ja Tommi Miettinen. Runkosarjan lopussa Ilveksen parhaaksi kentäksi nousi Vesa Viitakoski-Juha Hautamaa-Petr Tenkrat. Isokokoinen Viitakoski on röyhkeä hyökkäyspäädyssä ja tekee maskia, Hautamaa on periksiantamaton taistelija ja Tenkrat paukuttaa hurjalla robertburakowskymaisella tyylillään maaleja. Lisäksi on tietysti maestro Raimo Helminen, nopea Jarkko Nikander ja Sami Ahlberg, jolta odotetaan uutta nousua.
Valmennus: Heikki Mälkiällä ja Ari-Pekka Selinillä on kova työ virittää joukkue hurjaan taisteluvireeseen ja tehdä ennakkosuosikki TPS:n pelistä mahdollisimman vaikeaa. Helppoa se ei tule olemaan, mutta maailmassa monta on ihmeellistä asiaa... Viime vuonna Mälkiä kylläkin ohjasti joukkueensa SaiPan yllätysvoittoon Jokereista puolivälierissä voitoin 0-3.
Tällä kaudella: Voitot TPS:lle 6-0, maaliero 47-7, Turussa pelatuissa peleissä 26-2. Ottelujen tulokset: TPS-Ilves 8-1, Ilves-TPS 4-6, TPS-Ilves 11-0, Ilves-TPS 1-5, TPS-Ilves 7-1 ja Ilves-TPS 0-4.
Arvio: Ilveksellä on kova työ selättää TPS, mutta turkulaisillahan paineet ovat. TPS:n kokenut valmennusjohto osaa kuitenkin kaikesta huolimatta piiskata joukkueensa siihen kuntoon, että Ilveksen mahdollisuudet ovat monien mielestä huonot.
12.9. Kohta se sitten alkaa. Nimittäin jääkiekon SM-liiga vuosimallia 1999-2000.
Ilveksestä lähti 11 pelaajaa: Vesa Toskala (Färjestad), Markus Korhonen (Kärpät), Allan Measures
(Lukko), Oscar Ackeström (HIFK), Mikko Haapakoski (Kärpät), Timo Willman (Ässät), Peter Larsson
(Augsburg), Matti Kaipainen (Lukko), Timo Peltomaa (Lukko) sekä Hannu Mattila ja Juha Järvenpää
lopettivat uransa. Tulijoiden puolelle merkataan kymmenen pelaajaa: Pasi Kuivalainen (Ässät),
Rodrigo Lavins (AIK), Antti Bruun (SaPKo), Hannu Henriksson (WEV Wien), Tomi Pettinen (Hermes),
Jarkko Nikander (Lukko), Tommi Miettinen (TPS), Daniel Marois (Bern), Sakari Olkkonen (Kärpät) ja Oliver Setzinger (WEV Wien). Lisäksi valmennus- ja johtopuoli menivät uusiksi. Vladimir Jursinov juniorin tilalle
viime kevään kolmannessa play offs -pelissä tulleen Matti Kaarion korvasivat Heikki Mälkiä
(SaiPa) ja Ari-Pekka Selin (SaPKo). Lisäksi Jorma Jaatinen tuli fyysiseksi valmentajaksi,
pitkäaikainen maalivahtivalmentaja Jaakko Siren vaihtui Jukka Tammeen ja toimitusjohtaja Jussi
Toikka Risto Jaloon, joukkueenjohtaja Hannu Soro sai potkut, mutta palkattiin kuitenkin takaisin
joukkueenjohtajaksi. Ilves pelasi 15 harjoituspeliä, joista se voitti kahdeksan ja hävisi
seitsemän. Viimeiset harjoituspelit näyttivät, ettei Ilves ole vielä valmis liigaan. Palkkoja
jouduttiin alentamaan ja kanadalainen miljoonahyökkääjä Daniel Marois'a ollaan myymässä.
9.8. Jukka Vuorion Ilves-ennakko.
26.7. Ilves aloitti joukkueharjoitukset
19. heinäkuuta. Sitä ennen oli kesäloma sekä omatoiminen ja joukkueen yhteinen harjoitusjakso. 21.-23. heinäkuuta joukkueella oli leiri Kauhavalla, jonka päätteeksi pelattiin kauden ensimmäinen harjoitusottelu. Aivan täydellä ryhmällä Ilves ei joukkueharjoituksia aloittanut. Mm. Sami Karjalainen oli selkäkrampin, Vesa Viitakoski kyynärpäävamman ja Martti Järventie vatsalihaskivun takia poissa. Lisäksi Rodrigo Lavins saapui joukkueharjoituksiin vasta 26. heinäkuuta ja Daniel Marois saapuu 2. elokuuta.
Ilveksen mukana harjoitellut Tomi Pettinen on todennäköisesti ensi kaudella Ilveksen miehiä.
15.6. Huhut kertovat, että Ilves olisi hankkinut puolustaja Tomi Pettisen takaisin Hermeksestä ja nostanut Arto Tukio A-junioreista liigarinkiin. Eräät huhut väittävät, että Tukio olisi siirtynyt HPK:n riveihin.
1.6. Ilveksen joukkue alkaa olla pikkuhiljaa kasassa. Maalivahtiosastoon ei tarvita lisäyksiä, puolustukseen se yksi profiilipuolustaja ja hyökkäykseen yksi tai kaksi hyökkääjää.
Kukakohan se profiilipuolustaja tulee sitten olemaan? Se tullaan toimitusjohtaja Jussi Toikan mukaan hankkimaan huolella ja harkitusti. Nimi on vielä hämäränpeitossa, ja saattaa olla yhtä yllättävä(?) kuin Daniel Marois'n hankinta. Pääasiassa sitä ollaan etsimässä Pohjois-Amerikasta.
Sitten pari hyökkääjää, mutta kuka/ketkä? Mikähän on Teppo Kivelän laita? Kivelän Suomeen tuloa pidetään varmana ja vaihtoehtona on pidetty Ilvestä sekä myös Tom Laaksosta on väläytelty Ilvekseen.
15.5. Tiistaina (18.5.) järjestettävässä tiedoitustilaisuudessa ilmoitetaan kaksi uutta ulkomaalaispelaajaa sekä Pasi Kuivalaisen tulo Ässistä Ilvekseen. Ketkä sitten ovat nuo kaksi uutta ulkomaalaispelaajaa? Varmin nimi on ehkä latvialaispuolustaja Rodrigo Lavins (AIK). Sitten muita ehdokkaita ovat tshekkipuolustaja Frantisek Kaberle (MoDo) ja David Vyborny (Vitkovice). Tiistaina olemme sitten hieman viisaampia tämän asian osalta.
9.4. Ilveksen joukkue uusiutunee kaudelle 1999-2000 melkoisesti. Maalivahdeista Vesa Toskala ja Markus Korhonen ovat lähdössä. Uusi ykkösmaalivahti on arvoitus.
Puolustuksesta Allan Measures siirtyi jo Lukkoon, valmentaja Vladimir Jursinov juniorin vanavedessä Ässiin on menossa Timo Willman ja muutaman muunkin puolustajan jatko on epävarmaa.
Hyökkäyksestä on lähdössä Peter Larsson ja Timo Peltomaa sekä Juha Järvenpää ja Hannu Mattila lopettanevat uransa. Tilalle on kaavailtu mm. Jarno Peltosta, Mikko Luovia ja Teppo Kivelää.
Päävalmentajaksi on tulee hyvin varmasti SaiPasta Heikki Mälkiä. Valmennuspuolelle on lisäksi kaavailtu Ari-Pekka Seliniä SaPKosta ja Jari Härkälää Ilveksen A-junioreista.
Kausi 1998-99
22.3. Torstaina 25. maaliskuuta käynnistyvissä puolivälieräotteluissa Ilves kohtaa HPK:n. Ilves ja HPK kävivät runkosarjan viimeisissä ottelussa tiukkaa taistelua kotiedusta. Lopulta HPK sai kotiedun Ilvestä vastaan maalieron turvin.
Arvostelussa kummatkin joukkueet, ensin HPK:
Ykkösmaalivahtina liigatulokas Pasi Nurminen, joka torjuu hieman vaihtelevalla menestyksellä, joskus hyvin, joskus taas kiekko tuntuu livahtavan helposti maaliin. Hänellä ei ole kuitenkaan play offs -kokemusta, sitten näkee, onko siitä haittaa hänelle.
HPK:n puolustus on tarkka ja Tom Koivisto omaa vaarallisen tykin.
Hyökkäyksessä tehoa riittää. Roman "Ilveksen tappaja" Simicek, Tomas Vlasak, Jarkko Savijoki sekä nuoret Niko Kapanen, Timo Pärssinen, Jukka Hentunen ja muut takaavat hyökkäyksen vaarallisuuden.
Kokonaisuudessaan HPK on hyvin tehokas, puolustava joukkue. Lisäksi se sai henkisen yliotteen viime kohtaamisesta, joka päättyi HPK:n 8-2 -voittoon.
Sitten arvostelussa Ilves:
Ykkösmaalivahdiksi sairaslomalta palasi Vesa Toskala. Toskala on tällä kaudella parantanut peliään vielä lisää. Onko Toskala vielä vireessä? Hän on sanonut paikkojen toimivan ihan hyvin, mutta sanoi vielä vähän aristelevansa polveaan. Maalivahtivalmentaja Jaakko Siren ja Toskala harjoittelevat muita Ilveksen pelaajia enemmän ja koettavat saada Toskalan parhaimmilleen.
Ilvekseltä löytyy hyökkääviä puolustajia, kuten Oscar Ackerström, joten puolustaminen jää joskus sikseen. Ilveksellä on kuitenkin hyviä siniviivalaukojia, kuten Allan Measures, Mikko Haapakoski ja Pasi Saarinen. Fyysisestä linjasta vastaavat mm. Timo Willman, Martti Järventie ja Pasi Saarinen.
Hyökkäys on hyvää laatua, mutta viime peleissä viimeisteleminen on ontunut, eli se pitäisi saada ehdottomasti Ilveksen kannalta kuntoon, koska siinä tökkii. Mm. Peter Larsson ja Sami Ahlberg vastaavat parhaiten viimeistelystä, Vesa Viitakoski, Juha Hautamaa, Matti Kaipainen ja Timo Peltomaa ovat kovia duunareita sekä sokerina pohjalla itse maestro Raimo Helminen, joka ei esittelyjä kaipaa.
Ilveksellä on hyvin laaja materiaali, mutta viimeistely ontuu. Myös puolustusta pitäisi saada hiottua tarkemmaksi.
Ottelusarjan avainkysymykset: Syttyykö Ilves vihdoin pelaamaan, kun tosi on kyseessä? Viekö Ilveksen laajempi materiaali voiton? Ratkaiseeko play offs -kokemus, jota Ilveksellä on enemmän? Saako Vladimir Jursinov junior muutettua Ilveksen pelin kuntoon, vai jatkaako HPK siitä mihin se lauantaina 20. maalikuuta Ilvestä vastaan jäi? Nämä ja monet muut kysymykset selviävät viimeistään torstaina 1. huhtikuuta.
26.2. Tällä hetkellä Ilves on SM-liigassa neljäntenä seitsemän pistettä kolmantena olevasta Jokereista jäljessä, mutta kaksi ottelua vähemmän pelanneena. Huomenna Jokerit ja Ilves ottavat yhteen Hartwall Areenalla tärkeässä ottelussa. Jos Ilves voittaa, se nousee viiden pisteen päähän Jokereista ja sillä on vielä kaksi ottelua pelaamatta, mutta jos Jokerit voittaa, se kasvattaa eron jo yhdeksään pisteeseen. Ilvestä lähtee Hartwall Areenalle taas tuttuun tyyliin kannustamaan suuri joukko Ilves-faneja. Fanijunalla lähtee paljon faneja, fanibusseja on lähdössä sekä tietenkin omalla autolla lähtee faneja huutamaan Ilvestä voittoon. Tällä kaudella joukkueet ovat kohdanneet neljä kertaa, harjoituspelit mukaanlukien. Harjoitusottelussa joukkueet kohtasivat Tampere Cupin pronssiottelussa ja Jokerit voitti sen 1-3. Tämän kauden ensimmäisessä SM-liiga -kamppailussa syyskuussa Ilves löylytti kotonaan narripaitoja numeroin 7-3. Helsingissä joulukuussa varamiehinen Jokerit voitti väsyneen Ilveksen 3-1. Ilves ja Jokerit kohtasivat viimeksi tammikuussa Tampereella ja Ilves voitti silloin 8-4.
9.2. SM-liiga on siis tällä hetkellä tauolla ja se jatkuu Ilveksen osalta torstaina 18. helmikuuta SaiPaa vastaan Lappeenrannassa. Ensi viikonloppuna, 13.-14. helmikuuta on EHL:n finaaliturnaus. Välieräottelussa, eli ottelussa jossa voittaja menee loppuotteluun, häviäjä pronssiotteluun, tulee vastaan isäntäjoukkue Moskovan Dynamo. Toisessa välieräottelussa kohtaavat Berliinin Eisbären ja Metallurg Magnitogorsk. Kokemusta Ilveksellä näistä joukkueista on pelillisesti kaikista paitsi Dynamosta. Magnitogorskin Ilves kohtasi viime EHL-ottelussa 23. tammikuuta välieräturnauksessa ja peli päättyi 2-2. Eisbäreniä vastaan Ilves pelasi 27. joulukuuta vuoden 1997 Continental Cupissa. Ottelu päättyi Ilveksen hurjasta kiristä huolimatta 4-5 saksalaisille. Dynamosta ja muistakin turnauksen joukkueista Ilves saa varmasti hankittua paljon tietoa. Ilves matkustaa Moskovaan perjantai-aamuna. Pelaajista poissa on vain Vesa Toskala.
24.1. Sitten tilastoihin. Ilves on voittanut jokaisen SM-liiga -joukkueen sekä kotona että vieraissa kuluvalla ja/tai viime kaudella lukuun ottamatta TPS:ää Turussa. Viimeksi Ilves voitti TPS:n Turussa torstaina 26. lokakuuta 1995 numeroin 1-3. Ottelussa Juha Hautamaa lämäsi ylivoimalla B-pisteen kaarelta kiekon tolppaa kilauttaen vasenpaan alakulmaan: 0-1. Sitten Mika Arvaja nousi röyhkeästi maalille, laukoi ja runnoi reboundin verkkoon ja Ilves siirtyi 0-2 -johtoon. TPS:n Simo Rouvali pääsi kaventamaan 1-2:een, mutta kolmannessa erässä Arvaja syötti maalin kulmalle Mikko Elorannalle, joka teki 1-3 -loppunumerot Ilvekselle ja sen jälkeen Ilves ei ole Turussa TPS:ää voittanut.
Takaisin
