Kalastuspaikkani
Kutujoki.
Joki, missä aloittelin perhokalastus harrastukseni, on pieni virta , joka alkaa Otermajärvestä ja laskee Oulujokeen. Nimestäkin voi päätellä, että aikoinaan kun Oulujoki oli vapaa, niin jokeen nousi ainakin meritaimen kutemaan.
Entinen uittoränni on saatu aika kivannäköiseksi ja hauskaksi paikaksi Metsähallituksen toimilla. Myllykoskella ja Saarikoskella on laavut ja hyvät tulipaikat ja puuhuoltokin on toiminut ainakin tähän saakka. Yllämainitun Saarikosken lisäksi ns. istutuskoskia ovat lisäksi Taimeroinen ja Louhikonkoski. Muita koskia löytyy 4-5 kpl:tta n. 10 kilometin pituiselta joelta.
Kalastona ovat istarit, valitettavasti, kirre, taimen ja ehkä harjuspoikia. Lisäksi joen hauet ovat tappaja luokkaa, suurimmat saadut 9 kiloisia.
Joen alkuperäinen taimenkanta on tuhoutunut vuosikymmeniä sitten ja ainakin viimeistään silloin, kun jokeen alettiin syytämään onki kokoista kirreä ja tanea n. 15-20 vuotta sitten.
Joen vesi on lievästi humuksen värjäämää mutta suhteellisen puhdasta, Otermajärvellä on jonkin verran maataloutta, jokivarressa ei. Suurin uhka joelle on VAPO, joka viimekesänä aukaisi vastustuksesta huolimatta uuden turveauman joen lähtöpään läheisyyteen. Ennestäänkin vesistöä kuormittavat turvesuot, mikä näkyy lisääntyvänä rehevöitymisenä ja värin tummumisena.
Kalaluvan hinta on 30 mk / vrk ja sillä saa ottaa max 3 jalokalaa.
Kiiminkijoki
Nykyään jopa lohijokena mainostettu 170 km pitkä virta, joka alkaa Puolangalta ja laskee mereen Oulun pohjoispuolella Haukiputaalla.
Jokeen istutetaan kesäisin onkikokoista taimenta ja lohen sekä meritamenen poikasta. Lohen nousu on ollut vuoden -96 jälkeen niukkaa mutta jokunen lohi "eksyy" jokakesä tähänkin jokeen. Tilastoja ei ole ainakaan minun tiedossa, mutta viimevuodet ahkeraan alajuoksulla käyneenä havaintojeni mukaan montaa kalaa ei ole saatu. Kaverini saama 6-7 kg:n lohi ( -99 ) oli suhteellisen kirkas mutta osoittautui valitettavasti syömäkelvottomaksi ( maistui mudalle ) tästäkin VAPO Oy saa kiitokset. C&R kalastus onkin paikallaan kaiken kalan suhteen kun päästään ajallisesti heinäkuun puolenvälin ohi.
Suosituimmat lohenkalastus paikat ovat alajuoksulla Haukiputaan kunnan aluella ja siellä varsnkin Sämppikoski, joka alkaa rautatiesillasta ja jatkuu yhteensä n. 700-800 metrin verran. Yläjuoksulla löytyy myös paikkoja lohestukseen vaikkakin kalastus painottuu istutuskoskiin ja istutus kalaan Alkukesästä veden ollessa korkeammalla ja kylmempää humuspitoinen vesi on kohtuullista mutta loppukaudesta vesi jopa tuoksahtaa ja kahlaaminen on vaikeaa, näkyvyys 20 cm ja kaloissa on selvä makuvirhe.
Kalaluvan hinta on 35 mk / vrk tai 180 mk / kausi ja päivää kohti saat ottaa max. 3 jalokalaa.
Börselva
Pohjois-Norjassa Porsangerin vuonoon laskeva pieni lohijoki, joka on kaunein joki mitä olen nähnyt !
Kalastuskausi ( lohen ) alkaa kesäkuun alussa ja jatkuu elokuun 15 päivään saakka, tämän jälkeen kalastus jatkuu meriraudun pyynnillä.
Lupakäytäntö on aika hankala ja tuskainen mutta vaiva palkitaan:
Itse Börselva on jaettu kahteen alueeseen:
1. Alue ( zone 1 ) joen alajuoksu, (n. 7 km), mihin myydään vain 20 turistilupaa / vrk.
2. Alueella ( zone 2 ) ei ole rajoitusta lupamäärään, joen yläjuoksu ( tietön aluetta, patikointia ja taas patikointia ).
Luvan hankkimis " hässäkkä":
Käytännössä luvanmyyntipaikalle ( Bungalåven, ainoa kahvio ja keskellä kylää ) kokoonutaan klo 15.00-16.00 aikaan. Kalastusluvat arvotaan alueelle 1, mikäli luvan ostajia on enemmän kuin 20 henkilöä.
Etusija on niillä, jotka eivät ole edellisen lupavuorokauden aikana kalastaneet 1. alueella. Arvonta järjestetään kuitenkin joka tapauksessa, vaikka "uusia" 1. aluelle menijöitä ei olisikaan täyttä 20 henkeä: , koska kaikki luvan haluavat lasketaan arpajaisiin. Mutta jos nyt käy niin, että arpa onni suosii sellaista , joka on edellisenä lupavrk:na kalastanut 1. alueella hän ei lupaa saa, ennekuin kaikki "uudet" ovat lupansa saaneet.Tätä voisi kyllä helpottaa....yksi turha arvonta saataisiin pois. Toki mikäli uusia on yli 20 kpl:tta niin voit huonolla tuurilla jäädä ilman lupaa. Kesällä 2001 olikin väkeä paljon ja moni jäi nuolemaan näppejään kun arpaonni ei suosinut.
Joen vuosittainen onkisaalis vaihtelee 1,5-3,5 tonnin välillä eli kyseessä pieni joki senkin suhteen. Itse olen joella käynyt kolmena kesänä ja täytyy sanoa, että viimekesän "Tenon saaliis"-uutisetkaan ei saaneet minua pysähtymään tuolle rajana olevalle mahtijoelle. Veden väri on smaragdin vihreän sävyinen ja pohjan näkee kymmeneen metriin....veden väri johtuu dolomiittikalliosta/kivistä mitä pohja yleisesti on. Joen leveys alajuoksulla koskipaikoissa vaihtelee 10 - 60 metrin välillä, joten yhden käden kepilläkin pärjää mainiosti. Ahtaimmissa paikoissa tosiaan (kanjoni ) leveys on vain joitain metrejä, ko. kanjoni, Silfarfossen, omaa pohjois-euroopan korkeimman seinämän n. 100 metriä.
Yleisen lohi on 1,5-3 kg, 5-10 kg:n kalat ovat harvemmassa ja isomuksia ( yli 15 kg ) joesta saada vain 1 kpl kesässä jos sillonkaan , paikallinen ennätys taisi olla 23 kg. Alajuoksun paikat löytyvät helposti päätien varresta ( Börselva-Iifjord ), mistä lähtee pieniä sorapintaisia sivuteitä oikealle elikkä joelle päin. Tuolle n. 7 km:n matkalle osuu n. 20 "poolia " missä lohen tavoittaminen on helpompaa kuin muissa osissa jokea. Rannat ovat helppoja kalastaa, koska rannoilla ei ole pajupuskia eikä asutusta/mökkejä esteenä kalastamiselle.
Perhoista sen verran mitä oma kokemus on tuonut. Pienet kirkasrunkoiset Häggeli tyyliset ovat toimivia sekä aina turvallinen joulukuusi eli ST.
Norjassa kalastaessa tarvitsen paikallisen luvan lisäksi valtion kortin, joka maksaa reilut 200 kr. Börrselvalle mennessä voit hankkia sen Karasjoelta postista.
