Viitteet

 

 

Esipuhe

 

1. Minulla sattuu olemaan edellytykset tähän, koska olen saanut akateemisen koulutuksen yhdessä tieteessä, psykologiassa, ja kymmenien vuosien käytännön kokemuksen kenttätyössä psykologina; filosofiaan olen tutustunut kirjallisuudesta syvällisemmin kuin psykologiaan, ja myös akateemisesti; poliittisessa toiminnassa olen vasemmistoliikkeissä ja vihreissä harrastanut käytännöllistä filosofiaa; ja kristinuskoa olen opiskellut kaikissa Suomen kirkoissa, erityisesti karismaattisessa liikkeessä, Vapaakirkossa, Luterilaisessa kirkossa ja Jeesuksen Kristuksen kirkossa (mormonikirkossa). 

 

 

Osa I.

 

 

Luku 1.

 

1. katso Santavuori, 1989.

2. Spectrum, 3. osa, 1978, s. 215.

 

 

Luku 2.

 

1. Tämä on hyvin tärkeä asia. Tiedon olemukseen kuuluu, että se on aika- ja aikakausisidonnainen. Nykyäänkään emme voi kuvi­tella, että tietäisimme kovin paljon, ja varmasti tulevaisuudessa nekin ilmiöt, jotka me nyt jo ymmärrämme, pystytään kuvaamaan ja selittämään paremmilla käsitteillä. Tulee parempi tapa ajatella, kuvata, selittää ja hallita ihmistä ja ympäristöä.

    On väitetty, että tämä ajatus olisi työtään tekevän tiedemiehen kannalta ikäänkuin heittäisi hanskat naulaan. Ei tästä minusta mi­tään sellaista tunnetta tule, sillä vaikka näin ajattelisikin, niin kyllä tieteen tekeminen on silti täysin mielekästä. Asia vain on niin kuin Raamatussakin sanotaan, ihmisen ei tule ruveta ylpeilemään ja kumartamaan omien kättensä töitä. Se mitä ihminen ikinä maapallolla tulee ymmärtämään ja saamaan aikaan ainakin ennen tuhatvuotista valtakuntaa, ei koskaan tule olemaan mitään kovin merkittävää siihen verrattuna mitä koko maailmankaikkeus kaikkina aikoina sisältää.

2. Avaruusteleskooppi Hubblelta voidaan ehkä pian saada suora infrapunakuva jostakin aurinkokunnan ulkopuolisesta planee­tasta. Santavuori, V. 1997. 30.5.98 uutisten mukaan se on nyt saatu. Planeettoja, eksoplaneetoiksi sanottuja, tunnetaan nyt jo monta, ne ovat suuria Jupiterin kokoisia planeettoja suhteellisen läheisillä tähdillä.

3. Niiniluoto, 1980, 1983.

4. Luoma, 1990. Matti Luoma osoittaa kirjassaan, kuinka kris­tinuskon lisäksi myös länsimaista tieteellistä maailmankatso­musta, helleenistä perintöä, voidaan pitää uskontona. Ei se maa­ilmankatsomuksena ole tiedettä, vaan maailmankatsomus muiden joukossa. Sillä on joka tapauksessa omat perusväittämänsä, jotka eivät ole tiedettä vaan filosofiaa ja joihin uskotaan muista syistä kuin tieteellisinä totuuksina.

5. Eräs filosofian kerholainen Porissa huomautti, että tämä on totuudesta vain ”sun käsitys”. Se on sikäli väärin sanottu, että on tässä tarkasteltu totuutta monelta muultakin kantilta ja tässä kohtaan on kysymys käsitemäärittelystä. Ilmoitan täsmällisesti, missä merkityksessä käsitteitä käytän. Tietysti voitaisiin sanoa, että voitaisiinhan käsitteitä käyttää jossakin muussakin mielessä, jollakin muullakin tavoin yhtä hyvin. Mutta voidaan myös ottaa käyttöön sellainen Occamin partaveitsen - eräs keskiajan skolas­tiikan merkittävin periaate - sovellutus, että yleiskielessä käytet­täviä käsitteitä ei silloin tarvitse käyttää muulla tavoin kuin yleis­kielessä, kun yleiskieli riittää. Käsitemäärittely tässä on nimittäin itseasiassa aivan sama, kuin missä mielessä näitä käsitteitä yleis­kielessä käytetään.

6. Lammenranta, 1993.

7. Santavuori, 1990.

8. Wittgenstein: Varmuudesta.

9. Saarinen, 1989. Nietschen tämäntapaiset ajatukset ovat löydettävissä Esa Saarisen filosofian historian kirjan Nietscheä käsittele­västä luvusta.

10. Mao Tsetung, 1968, s 4-18.

11. Se, että mustia aukkoja ja valkoisia kääpiöitä voidaan sanoa kuolleiksi tähdiksi, oli eräässä kristillisessä kirjassa, joka käsitteli aivan muita asioita, ja siinä Jeesus itse nimitti niitä kuolleiksi tähdiksi puhuessaan erään papin kanssa. Se oli jonkin suunnan protestanttinen pappi, joka pääsi keskustelemaan näin korkeisiin piireihin. Kun mustista aukoista tehdään paljon tähtitieteellistä mystiikkaa, niin tämä aja­tus kuolleista tähdistä antaa meille arvokkaita viitteitä siitä, miten mustat aukot olisi käsitettävä. Kuollut tähti, tähden lopputila, ei mitään mystistä fysikaalisesti eikä tähtitieteellisesti.

 12. Platon puhui ideoista, jotka ovat korkeampaa todellisuutta kuin näkyvä maailma, joka on siitä vain heijastus, näennäistä to­dellisuutta, ja asian havainnollistamiseksi hän esitti kuuluisan luola-vertauksensa, kuinka kaksiulotteisesta maailmasta katsoen emme voi ymmärtää kolmiulotteista maailmaa. Tämä on aiheut­tanut sen suhteellisuusteoriaan asti levinneen väärinkäsityksen, että voisi sitten taas olla neliulotteinen maailma. Avaruus on ja pysyy kuitenkin kolmiulotteisena, todellisuus vain on monitahoi­sempi kuin ymmärrämme. Henkimaailma ja näkymätön maailma ovat parempia ajattelutapoja niille asioille, joista ihmiset puhuvat useampina ulottuvuuksina. Samoin mikromaailmassa ja makro­maailmassa voi olla toisenlaisia luonnonlakeja ja epäsovinnai­sempi matematiikka kuin ”keskimaailmassa”, tavallisessa ajan ja paikan maailmassa. Mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että keskimaailma ja kaikki tila ja avaruus on kolmiulotteista. ”Madonreijät” sun muut erikoisuudet johtuvat makromaailman ominaisuuksista, joita emme vielä ymmärrä, mutteivät ne ole samanlaisia asioita kuin ulottuvuudet. Voidaan niitä tietysti sanoa ja nimittää ulottuvuuksiksi, voidaan sopia näin, mutta ne eivät ole samanlaisia ulottuvuuksia kuin kolme ulottuvuutta: ylös, sivulle, eteen.

    Kant taas puhui olioista sinänsä (das Ding an sich), joita emme pysty koskaan varsinaisesti havaitsemaan suoraan ja sel­laisinaan.

 

Luku 3.

 

1. Mikä on aineellisen universumin ja henkimaailman suhde, sitä yritetään selvittää monessa kohtaan tässä kirjassa. Pääasia on kuitenkin, että aineellinen universumi, Jumala ja henkimaailma, kaikki kolme yhdessä vasta muodostavat kaikkeuden. Kaikkeuden käsitteen loogis-filosofinen ymmärtäminen ratkaisee monet näennäison­gelmat.

2. Saarinen, 1989. Filosofian historian kirjassaan Esa Saarinen innostuu Jumala-käsitteestä huomattavasti, vaikkei filosofina ole taipuvainen varsinaisesti uskomaan Jumalan olemassaoloon. Tämä ajatus tulee siis häneltä, että Jumala-käsite, kaikkitietävä tieto jne on filosofiassa huomattavan merkityksellinen ja hyödyl­linen riippumatta siitä, mitä Jumalasta ajattelee.

3. Opin ja liittojen kirja, 1967, Kallisarvoinen Helmi, 1966.

4. Kun Mooses laskeutui Siinain vuorelta, hänen kasvonsa ”loistivat”. 2. Moos 34: 29-35. Samoin kirkastusvuoren tapahtumat Uudessa Testamentissa ilmentävät samaa asiaa (Matt 17:1-3).

5. Nibley, 1986. Hugh Nibley on huomattava mormonioppinut Brigham Young yliopistossa Provossa Utahissa. Hän on huo­mauttanut tästä asiasta.

6. Piper, 1961 esittää kaunistelemattomana tämän opin.

 

 

Luku 4.

 

1. Katso esim Meri, 1983.

2. Hufvudstadsbladet 9.1.93. ”Big Bang theorin håller”. AP Science Writer, Paul Recer, APA 8.1.93.

3. Hawking: Ajan lyhyt historia. Hawking selvittää kuinka tähti­tieteellisissä laskuissa usein tulee äärettömiä ja älyttömiä lukuja laskujen lopputuloksiksi, ja silloin laskujen perusoletuksia muu­te­taan. Tätä hän ei kuitenkaan sitten tee alkupamauksen kohdalla, niinkuin myös pitäisi, ja niinkuin Einsteinkin ensin teki ja lisäsi laskuihinsa ns kosmologisen vakion. Jos laskuista seuraa, että koko maailmankaikkeus! on joskus ollut äärettömän pienessä pisteessä, niin mikä voisi olla älyttömämpi lopputulos.

4. Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus Raamatussa tekee näin (ainakin hän ilmestyy suljettujen ovien takana). Myös UFO-kirjallisuudessa kerrotaan, että enkelit ja Jumalat ovat tällaisia erotukseksi lentävien lautasten miehistöistä, jotka ovat periaatteessa ihmisten kaltaisia olentoja, vaikka voivat olla eri näköisiä, esim niitä kuuluisia pieniä vihreitä miehiä.

5. Modernissa ilmoituksessa (Mormonin kirja ja Joseph Smithin ilmoitukset) kerrotaan, että kaikki maapallolla palvelevat enkelit ovat myös maapallolta kotoisin alunperin, eli ovat siis ennen ko­rotustaan olleet täällä ihmisinä. Mutta eivät ne olennot kuiten­kaan olleet maapallolta, jotka loivat ensimmäiset ihmiset täällä.

6. Skeptisismi tarkoittaa kaiken epäilemistä.

7. Jos hyväksyy Descartesin cogiton, eli oman olemassaolonsa, mutta muuten jää skeptisismin kannalle, joutuu so­lipsismiin, sii­hen, että on yksin olemassa. Se on mahdotonta ja absurdia, ja tämäkin osoittaa, että ulkomaailma on olemassa, koska muuten solipsismi, mahdoton ajatus, olisi totta. Näinollen voidaan sanoa, että vaikka filosofit väittävät, ettei ulkomaailman olemassaoloa voida todistaa, että skeptikkojen argumentit ovat niin voimak­kaita ja päteviä, niin jo filosofian ja tietoteorian sisällä voidaan normaalijärjen mukaan kumota idealismi, koska idealismi johtaa reduktio ad ab­surdumin mukaan solipsismiin, mahdottomaan ajatukseen.

8. Tift & Lehto: Tähdet ja avaruus 4/97, s 15-17.

9. Darwin: Lajien synty, päätössanat. Darwin väitti, että siitä to­siasiasta, että  lajien syntyä ja kehitystä voidaan seurata muinai­suuteen, seuraa, ettei mitään kaiken hävittäviä vedenpaisumuksia ole voinut olla. Mutta Darwinin aikana ei vielä tiedetty Kuun ja Maan meteoriittikraatereista. Nykyään on pakko ajatella toisin.

    Se kuitenkin on varmaa, päinvastoin kuin fundamentalistit luulevat, että elämää ja ihmisiä on ollut myös ennen vuotta n 4000 eKr, jolloin Raamatun ilmoituksen mukaan maapallon ny­kyinen järjestys on luotu. (Raamatun sukuluetteloista voidaan tosiaan laskea Aatamin syntymä n vuodelle 4000 eKr.).

    Kehitysopin ja ilmoituksen ristiriidan selitys on se, että Raa­mattu kertoo lähinnä vain maapallon nykyisestä ihmiskunnasta ja elämästä. Ennen vuotta 4000 eKr on tosiaankin ollut aikaisempia ihmiskuntia ja erilaista elämää ja erilainen järjestys monessa suh­teessa. Raamattu ei vain kerro niistä ajoista, niistä tiedämme enemmän paleontologian ja arkeologian perusteella. Tähän palataan myöhemmin tarkemmin.

10. UFO-kirjallisuuden kontakti-tapaus kertomuksissa väitetään melko yhtäpitävästi muiden kulttuurien olentojen sanoneen näin. Tämä ei tarkoita että niihin välttämättä pitäisi uskoa.

11. Raamattu ja ennenkaikkea moderni ilmoitus (Mormonin kirja jne).

 

 

5. Luku

 

1. Paikka-aspektin merkitys on keksitty keskustelussa seutukaavatutkija Tuula Hermusen kanssa, joka on maantieteilijä, kesällä 2001.

2. Esim ”Scientific American”, kesäkuu 1983, s 81.

3. Protestanteille kaikki täytyy perustella Raamatulla. Tämä asia on sanottu Raamatussa, luvutta olen maailmoja luonut, sanoo Jumala jossakin kohdassa Raamattua, ilmeisesti Jesajan kirjassa tai Psalmeissa. Asian pitäisi olla täysin raamatullinen.

    Tämä asia on kuitenkin selvemmin mormonien Py­hissä Kirjoituksissa. Profeetta Joseph Smithille on Jumala tällaista ilmoittanut hyvin selvästi, Kallisarvoinen Helmi, 1966, Moosek­sen kirja, luku 1:29.

    Luvussa kristinuskosta arvioidaan mormonikir­kkoa, tässä lähdeviitteissä mainitaan vain kohdat, mistä ajatukset on saatu.

4. Raamatun luomiskertomus kertoo symbolisesti koko aurinko­kunnan, Linnunradan ja universumin luomisesta tai kehittymi­sestä, mutta konkreettisesti se kertoo vain maapallon luomisesta. Ainakaan se ei kerro jonkin toisen maan luomisesta, vaan nimen­omaan meidän maailmamme luomisesta, vaikka sitten muualla olisi tehty samalla tavallakin. Yksiselitteisesti tämä sanotaan Kal­lisarvoisessa Helmessä, Mooseksen kirjoitukset, 2:1: luomisker­tomus on ilmoitus ”tästä taivaasta ja tästä maasta”.

5. Hebr. 11:3.

6. Hebr. 11:3. Selkeästi tämä on sanottu Mooseksen kirjoitukset, 3:5: Jumala loi kaiken hengellisesti ennen kuin se oli luonnolli­sesti maan päällä.

7. Tätä ovat teologit tietysti pohtineet, minkälainen on alku­peräinen kertomus. Tuskin se aivan oikeassa muodossa on säily­nyt. Jos Kallisarvoisen Helmen Mooseksen kirjoitusten 1. luku kertoo kertomuksen siinä muodossa, kuin se on Moosekselle an­nettu, sitä on helppo verrata Raamatun tekstiin. Oleellisia muu­toksia ei ole, mutta teksti tulee ymmärrettävämmäksi, muutokset ovat myös hyvin informatiivisia.

8. Kallisarvoisessa Helmessä väitetään olevan alkuperäinen ker­tomus.

9. Profeetta Joseph Smithin saamissa ilmoituksissa on universu­min asioita kerrottu jonkin verran enemmän, eivätkä ne oleelli­sesti muuta tieteen universumista antamaa kuvaa, paitsi että niissä yksiselitteisesti kerrotaan, että maapalloa vastaavia maail­moja on muitakin, ihmisiä on muuallakin, ja myöskin, etteivät kaikki tähdet ja planeetat galakseissa suinkaan ole aineellisia pla­neettoja niinkuin maapallo, vaan osa on kirkastettuja taivaankap­paleita, pinnaltaan ikäänkuin lasimeriä, joissa sitten kirkastetut taivaalliset olennot asuvat. Opin ja liittojen kirja, 1967 ja Kallis­arvoinen Helmi, 1966.

10. Opin ja liittojen kirja, 1967.

11. Kallisarvoinen Helmi, 1966, Mooseksen kirjoitukset 1:39. Tätä asiaa ei ehkä näin suoraan sanota Raamatussa, mutta tämä vastaa täysin sitä kuvaa, minkä Jumala itsestään antaa Jesajan kirjassa.

12. Eero Ojanen luennossaan Porissa 20.3.97 ”Filosofian tila vuosisadan lopussa” vertasi tiedeyhteisöä nykyään keskiajan kirkkoon. Tottakai tiedeyhteisö on fleksiibelimpi, joustavampi, mutta silläkin on dogmeja ja tämä on hyvä esimerkki niistä. Kaikkein hauskinta hänen luennossaan oli se, kuinka hän huomauttaessaan, ettei filo­sofiassa yleensä keksitä mitään uutta, kun historiassa on jo kaikki mahdolliset ajattelutavat joskus käyty läpi, mainitsi, että post-moderni ajattelu, joka on niin kovasti ollut muotia viime ai­koina, on oikeastaan nihilismiä, aika vanha ja tunnettu ajatustapa - ja aikoinaan varsin pahamaineinen aatesuunta.

13. Juutalaisten ajoitus on erilainen ja muutenkin nämä ajoitukset ovat kaikin puolin epävarmalla pohjalla vielä.

14. Tvedtness, 1979. Eri Raamatun käännösten ja alkutekstien mukaan laskettuina ajoitus tulee suurinpiirtein tälle välille. Tvedtness näyttää ottaneen huomioon myös Mayojen ajanlaskun, mutta täytyy muistaa, että voi olla kyseessä myös eri vedenpaisumukset.

15. Muck, 1980 ym. Meri, 1983 kertoo meteoriitista Saaren­maalla.

16. Muck, 1980 ym.

17. Tvedtness, 1979. Kaikessa fundamentalistisessa propagandassa varsinkin väitetään näin. Mormonioppineiden, niin kuin Tvedtness, ajatukset eivät ole fundamentalistisia, heillä ei myöskään ole yhtenäistä kantaa kehitysoppiin.

18. Nibley, 1986. Nibley kertoo välillä lakanneensa kokonaan lu­ennoimasta kehitysopista ja luomisesta, koska hän ei pätkääkään uskonut arkeologian ja paleontologian tuloksiin ihmisen esihisto­riasta, tiede oli niin alkeellista. Monet opiskelijat, jotka olivat mormoneja, kääntyivät kehitysopin takia pois kristinuskosta (mormoniuskonnosta). Mutta nykyään on taas nähtävissä yhteys kehitysopin ja luomisen välillä, ja yhteys on ollut aina nähtävissä, sitä ei vain kukaan ennen Nibleytä ollut huomannut. Ihmisiä yksinkertaisesti on ollut ennen sitä Adamia, josta Raamatussa kerrotaan. Heistä on jälkiä, jotka arkeologia on havainnut, mutta tämä ei sitten loppujen lopuksi olekaan ristiriidassa Raamatun kanssa, koska Raamattu kertoo nykyisestä ihmiskunnasta, Aatamin jälkeläisistä n 4000 eKr. lähtien. Tämä on ollut todella raastava ristiriita monelle us­kovalle, jolla on tieteellinen biologinen koulutus, mutta nyt niin­kuin aina ennenkin, ratkaisu on yhtä yksinkertainen kuin Kolum­buksen muna.

19. Santavuori, 1989. Tässä kirjassa on tarkemmin käsitelty psy­kologiaa ja psykoterapiaa.

 

 

 

II. Osa

 

 

Luku 1.

 

1. Jotakin lukijaa saattaa häiritä, että jokaisessa asiassa tässä päädytään uskonasioihin vaikka tämä on filosofian kirja. Minkä sille voi, se on tämän totuudenetsijän totuuden etsimisen loppu­tu­los tai tämänhetkinen vaihe. Tämä kirja on silti kauttaal­taan fi­losofiaa eikä kristillistä teologiaa; joka ikistä asiaa tarkas­tellaan filosofian eikä kristillisen uskon kannalta.

 

 

Luku 2.

 

1. Muck, 1980, sisältää oleellisimmat spekulaatiot Atlantiksesta, vaikka tottakai joudumme ne miettimään uudestaan vielä monta kertaa. Atlantis lienee kuitenkin ollut juuri Atzorien luona, niin­kuin Muck sanoo, ja jokin suuri meteori (tai vaikkapa kimpale jostakin supernovaräjähdyksestä, sanoo Herbie Brennan, 1999) on pudonnut Floridan edustalle, mutta paljon fantastisempiakin tapahtumia on voinut tapahtua Meksikon lahdella, Bermudassa ja yleensäkin Atlantin alueella ja Euroopan ja Amerikan välillä Atlantilla. Katso esim Tvedtness, 1979.

2. Kertomus tästä yhteiskunnasta on Mormonin kirjassa 4. Nefin kirjassa, jakeissa 1-26. Teotihuacanilaisesta kulttuurista on ker­rottu kaikissa Amerikan arkeologiaa käsittelevissä teoksissa, ja hypoteesi siitä, että Teotihuacanin kaupungin Auringon temppeli, pyramidi, olisi rakennettu Jeesuksen vierailun muistoksi ja sille paikalle, missä Jeesus ilmestyi, on esitetty kirjassa  Santavuori, 1990. Auringon pyramidin lisäksi Cholulan pyramidi Meksikossa on toinen mahdollisuus, se pyramidi on nimittäin vielä isompi. Suuruus ei silti todista mitään, Jumalan yhdyskunnat ovat hyvin vaatimattomia, mutta niiden jäljille kaikki suureelliset kulttuurit muodostuvat.

    Nykyään ajatellaan ilmestymispaikaksi Tehuantepecin kannaksen pohjoisosaa Meksikossa, Sorenson, 1989.

    Jeesuksen ilmestymisestä Keski-Amerikan intiaanien esi-isille kertoo 3. Nefin kirja Mormonin kirjassa.

3. Grant, 1967, s 481-485.

4. Voidaan tietysti väittää, että Kambodshassa verityöt tehtiin vallankumousjärjestöjen suoranai­sella johdolla, mutta totuus on, että USA:n tukeman Lon Nolin äärioikeistolaisen vallankaappauksen aikana vallankumousjärjes­töt tuhottiin Kambodshassa ja jäljelle jäi vain viidakkoihin paen­nut takapajuinen talonpoikaisjärjestö (Pol Potin Punaiset Khmerit), joka sitten ei ollut ollen­kaan tehtäviensä tasolla Lon Nolin kukistuessa. Voin jättää tästä henkilökohtaisen todistuksen siinä mielessä, että vielä siihen ai­kaan kun Kiina (Punaisten Khmerien taustatuki) ja Albania olivat samoilla linjoilla, olin Albani­assa, ja albanialaiset kommunistit ja intellektuellit olivat täysin kauhistuneita Kambodshan tapahtumista ja kertoivat ja vakuutti­vat että heidän tarkoittamansa vallankumous ei surmaisi intellek­tuelleja, opettajia, pikkuvirkamiehiä eikä ylipäätänsä ketään, muutakuin mitä vallankumouksessa välttämättä tapahtuu, eli että edelliset valtiaat jollakin tavoin tuhotaan tai pannaan vankilaan.

5. Marx ja Engels, 1963, s 35-36.

6. Lenin: Valtio ja vallankumous.

7. Esimerkiksi virkamiehiä erotetaan joskus epäoikeudenmukai­sesti. Virkamiesten pitäisi Suomessa olla erottamattomia, jotta voitaisiin taata, että he saavat painostusta pelkäämättä hoitaa vir­katehtäviään. Toisaalta kyllä pitäisi olla jokin keino erottaa kelvottomat virkamiehet, tällaista valtaa ei kansalla ole. Ja Suo­messa on paljon poliitikkoja ja virkamiehiä edelleenkin vallassa, jotka suomettumisen aikana syyllistyivät maanpetoksiin ja toimi­vat yhteistyössä NL:n kanssa. Taistelu heidän paljastamisekseen ja syytteeseen asettamisekseen on vasta alkanut.

Nyt on alkanut paljastua Itä-Saksan agentteja. Kuinkahan paljon KGB:n agentteja sitten oli?

8. Ilmeisesti Jesajan kirjassa.

 

 

 

III. Osa

 

 

1. Luku

 

1. Sielunvaellusoppi on tietysti vain minun omasta mielestäni paikkansapitämätön, uskonasiathan ovat tieteellisen ajattelun kannalta vain henkilökohtaisia mielipiteitä, niitä kun on kuitenkin mahdoton toisille pitävästi todistaa.

   Joku sanoi minulle, että joillekin ihmisille on äärimmäisen tär­keätä uskoa sielunvaellusoppiin. Jos tämä usko viedään, ihmiseltä saattaa mennä koko elämän perusta ja hän saattaa kovasti kärsiä.

    Mitä tämmöiseen voi vastata? Maailmankatsomuksellisissa ky­symyksissä on usein näin. Ihmiselle hänen oma uskonsa on tär­keä, ja hän voi tuntea olonsa tyhjäksi, jos lakkaa uskomasta niinkuin ennen. Tämän asian diplomaattinen ja psykoterapeutti­nen puoli ei kuitenkaan kuulu filosofiseen kirjallisuuteen sillä ta­voin, että jokaisen ihmisen psyykeä voitaisiin tässä samalla hoi­taa. Nyt on kysymyksessä vain filosofinen keskustelu siitä, mikä on totta uskonasioista. Vastaan vain siitä, kuinka hyvin pystyn totuuden saavuttamisen menetelmiä tässä lähestymään, ja itse totuutta, muu jää tämän esityksen ulkopuolelle.

2. Karismaattisissa kokouksissa tällaisia todistuksia on tullut kielillä puhumisen kautta, ja ihmiset ovat saaneet sydämeensä todistuksen Raamatusta.

    Mormonit myös opettavat huolellisesti tämän asian, ja sano­vat, että jos Jumalalta rehellisesti ja avoimin mielin kysyy Mor­monin kirjan totuudesta, niin siitä saa sydämeensä tällaisen todis­tuksen.

    Mormonin kirjasta Jumala selvästikin mieluummin antaa todistuksen, koska Raamattu on juutalaisten oppineiden ja helleenisen kirkon turmelema osittain (Baker, 1987, 1992, 1997)

3. Kun profeetta Joseph Smith sai ilmestyksensä 1800-luvun al­kupuolella Amerikassa, hänelle mm sanottiin, ettei hänen pidä liittyä mihinkään olemassa olevista kirkoista, koska niiden tun­nus­tus on kauhistus Jumalan silmissä. Siihen aikaan kirkot oli­vatkin kaikki varmaan aika kangistuneita, ja joka tapauksessa kaikki katolisen kirkon jälkeläiset ovat luopuneen, epäonnistu­neen, ihmisten kirkon perillisiä. Nykyään kaikissa kirkoissa on tapahtunut paljon uudistumista ja jonkinlainen uusjako on me­nossa, miten kristityt tulevaisuudessa kirkkoihin järjestäytyvät.

4. Opin ja liittojen kirja, 1967.

5. Tämän kirjoittajahan tuli välillä siihen tulokseen, että Teotihu­acanin auringon temppeli on rakennettu sille paikalle ja sen kun­niaksi, että Jeesus ilmestyi Jumalana Meksikon intiaanien esi-isille. Santavuori, 1990.

    Mutta viimeaikaiset tutkimukset viittaavat lähinnä siihen suun­taan, että tämä ilmestyminen olisi tapahtunut Coatzacoalcosin kaupungin lähistöllä Tehuantepecin kannaksen pohjoisrannalla. Sorenson, 1989.

    Tämän lisäksi on Länsi-Samoalla Sawai’in saarella Pulemelein pyramidi, joka sopisi sen muistomerkiksi kun Jeesus ilmestyi merensaarilla, Tyynen Meren saarilla siellä olevalle israelilaissiir­tokunnalle (Santavuori, 1990).

    Nämä ajatukset ovat tietysti niin fantastisia ja epäsovinnaisia, ettei niihin kukaan muu usko, mutta tällaisia yllättäviä ja aluksi vaikeasti uskottavia kaikki uudet totuudet aina ovat. Ja saatanhan erehtyäkin, mutta mitä sillä on väliä, keksiköön joku muu sitten paremmat hypoteesit. Pääasia olisi, että tällaiset asiat edes otettaisiin vakavan tarkastelun kohteeksi.

6. 1 Moos 4. luku.

7. Joh 21:18.

8. Joh 21:19.

9. 1 Moos 21.

10. Johanneksen evankeliumin alku.

11. Piper, 1961.

 

 

Luku 2.

 

1. Santavuori & Santavuori, 1970. Tässä kirjassa väitän, että vaikeaa tulee olemaan, ja niin on ollut.

2. Meri, 1983.

3. Spekulaatiot Kalevalasta tässä ovat vain mielipiteitä, kuitenkin kansanrunoustutkimuksen pohjalta. Jos esimerkiksi Sampo-tarina ajatellaan todeksi sen suhteen, että mentiin poh­joiseen meren yli, ei ole muusta voinut olla kysymys, kuin että mentiin Virosta Suomeen tai sitten Väinäjoelta Saarenmaahan Virossa. Vienan­meri ei ole yhtä todennäköinen. Lennart Meren kirjat ovat hyvin valaisevia näissä asioissa. Risto Santa­vuori, veljenpoi­kani, on julkaissut tämäntyyppisistä asioista mm kirjan ”Loitsu, Kalevalan avain”, ja häneltä olen saanut ideani tässä.

4. Meri, 1983.