"Yksinään ei kukaan maailmaa valloita", julistaa tyttöbändi Tiktak parin vuoden takaisessa hittibiisissään "Minne vaan". Vedettyään kerran henkeä välissä (Woo-o-o-oo-o-o-ow) he väittävät myös, ettei heille, yhdessä, mikään ole mahdotonta. Aika paksua! Tiktakin nuorilla kaveruksilla on ilmeisesti vielä paljon opittavaa elämästä ja ystävyydestä. Oikeastihan sydänystäviä ei ole olemassa muualla kuin pölyttyneissä tyttökirjoissa, eikä kukaan yli 10-vuotias puhu vakavissaan "bestiksistä". Maailman voi vallan hyvin ottaa omakseen aivan yksin - mitäpä sitä kenenkään kanssa alkaa jakamaan - kunhan vain valitsee rinnalleen sopivan joukon hyödyllisiä kavereita.

Sielunveljiä ja tosiystäviä saa hakea kiikareiden ja suurennuslasin kanssa, eikä välttämättä silti löydä. Kavereiden hankkiminen sen sijaan on usein oletettua helpompaa. Aloittelevasta kaverinetsijästä saattaa tuntua mahdottomalta löytää itselleen seuraa, sillä harvemmin kavereitakaan saa aivan kaupan hyllyltä, mutta kokeneempi osaa hakea tarvitsemansa suoraan tukusta. Esimerkiksi baarit, aerobic-tunnit, raamattupiirit ja kissanristiäiset ovat kaikki loistavia kavereidenlöytöpaikkoja, ja jo pikainen piipahtaminen jokaisessa paljastaa etsijälle, millaista seuraa mistäkin löytyy. Uusien kavereiden etsinnässä on myös hyvä käyttää hyväkseen edelliset kaverinsa, jos sellaisia on - monesti näiden tuttavapiireistä löytyy varteenotettavia ehdokkaita, eikä tarvitse edes vaivata lompakkoaan maksamalla esimerkiksi baarivierailuista.

Joillakin on edelleen sellainen käsitys, että siniristilippu ja naapureiden välinen small talk eivät sovi samaan pihapiiriin. Ihmiset! Nyt viimeistään tulisi jättää moiset myytit suomalaisten juroudesta mätänemään Karjalan mäntyjen joukkoon ja siirtyä 2000-luvulle. Aivan ventovieraaseen henkilöön voi olla vaikeaa (ja joissain tilanteissa kyseenalaistakin) yrittää tutustua, mutta small talkin kyydissä matka esimerkiksi puolitutusta tuttuun tai tutusta kaveriin voi taittua nopeastikin.

Ihmisiin tutustumisessa on myös varjopuolensa. Kivalta vaikuttava tuttu voi osoittautua kamalaksi kaveriksi. Tämä riski on aina otettava huomioon ja kuulosteltava alusta asti tarkkaan, mitä kaveriehdokas päästää suustaan tutustumisleikin aikana. Jotkut harrastavat enemmän big talkia kuin small talkia: sopiviin väleihin sujautetaan juttuja uudesta autosta, matkustelusta, opiskelujen loistavasta sujumisesta, täydellisestä rakkauselämästä... Monet luopuvat kehuskelusta kiihdytettyään tutusta kaveri- tai hyvä kaveri -vaihteelle, mutta toiset eivät lopeta ikinä. Röyhkeimpiä big talkin harrastajia voi joutua välttelemään kadulla ja kassajonossakin - he kyllä mahduttavay puolen tunnin puheen tarvittaessa kahteen minuuttiinkin! Jos nyt havaitset itsessäsi taipumusta big talkiin, älä masennu. Sinulla on oikeus kavereihin siinä missä muillakin, mutta kanssaihmisten kannalta olisi helpompaa, jos loputtoman suullisen selonteon sijaan siirtyisit esimerkiksi käyttämään kirjallista viestintää ja kantaisit mukanasi kylttiä: "Hei, olen täydellinen ihminen, tutustukaa minuun!"

Kudottuaan tarpeeksi suuren kaveriverkon ympärilleen ei ihmisen tarvitse enää olla yksin. Voi lenkkeillä kaverin kanssa, käydä kahvilla kaverin kanssa, soitella kaverille, kun on yksin työmatkalla... Mitä, kuulenko jotain? Tosiystävyyden harvalukuiset peräänkuuluttajat piipittävät vastalauseitaan: "Voihan kaikkea tuota tehdä ystävänkin kanssa! Ja enemmänkin!" Voi, niin todellakin voi, mutta kavereiden kanssa tekemisessä on se ero, että koko aikaa ei tarvitse roikkua saman ihmisen hihassa. Todellisella kaverismin kannattajalla on nimittäin kavereita joka lähtöön: leffakaveri, koulukaveri, juopottelukaveri, saunakaveri, koiranulkoilutuskaveri... Lista on loputon, ja varmasti jokainen meistä omistaa ainakin yhden tämäntyyppisen kaverin. Toisiinsa kiinni kasvaneet ystävykset joutuvat kärsimään toistensa seurasta ja syvällisistä keskusteluista kyllästymiseen asti, kun taas useamman kaverin kanssa pyörijät pääsevät nauttimaan vaihtelusta ja kepeistä juttelutuokioista - ja mikä parasta, tilittämään uusimmat murheensa ja heittämään hauskimmat läppänsä monta kertaa päivässä!

Toisaalta on myönnettävä, että vaikka kavereita olisi joka sormelle ja lisäksi tuttuja jokaiselle varpaalle, liikavarpaalle ja känsälle, tapahtuu kaverisuhteissakin kyllästymistä, mikäli toinen tai molemmat osapuolet ovat tylsiä tai ärsyttäviä. Kyllästyminen voi johtaa kaverisuhteen jonkinasteiseen laimenemiseen tai jopa totaaliseen vesittymiseen. Kaveruus voi loppua myös äkillisesti riidan, väärinkäsityksen tai avopuolison varastamisen johdosta tai hiipua hitaasti olemattomiin välimatkan, ajanpuutteen tai unohduksen vuoksi. Tässä törmäämme jälleen yhteen kaverisuhteen suurimmista eduista: toisin kuin ystävyys- perhe- tai rakkaussuhteissa, ei kaveruudessa synny suurempia tunnetiloja tai välittämistä puoleen eikä toiseen, eikä leffa- tai kahvituntikaverin menettäminen särje kenenkään sydäntä. Jos kuitenkin pelkää loukkaavansa jotakuta (jos nyt edes viitsii toisten tunteita murehtia), kannattaa lopettaa suhde ikään kuin vahingossa, tai vaikkapa lyöttää yhteen kaksi kaveriaan, joiden seuraa ei itse enää kestä. Yksi tapa kierrättää kavereitaan on lähteä kahden kaveriporukan voimin juhlimaan viikonloppua ja palata sunnuntaina takaisin eri porukassa, kuin missä alunperin oli. Tällä tavoin alkuperäiset kaverit eivät tiedä, tehtiinkö vaihdos vahingossa vai tarkoituksella, joten voi vielä halutessaan palata takaisin samaan porukkaan esimerkiksi seuraavana viikonloppuna tai vaikka juhannuksena.

Joskus kaverisuhteet voivat kestää kauankin rikkoutumatta, jopa useita vuosia. Tässä on kuitenkin riskinsä! Jos ei ole varovainen, saattaa huomaamattaan syyllistyä tunteellisuuteen ja alkaa välittää kaveristaan. Jokaisessa kaveruudessa piilee petollinen ystävyyden siemen, joka saattaa lähteä itämään aivan huomaamatta ja kasvaa nopeammin kuin mikään syöpäpesäke. Ystävyys on kaikista kasvaimista sitkein ja vaikeasti poistettavin. Mitä? Mitä nyt taas, jotain vastaan sanomistako? Jaa, että kasvaimia on hyvänlaatuisiakin? Mitä huuhaata! Tuonkin olette kai kuulleet joltain sairaalassa lojuvalta surkealta ystävältänne. Olkaa nyt järkeviä ja sanokaa, kumpaa muka uskotte mieluummin: minua vai ystäväänne?