Nimi: Kuujärven Taikuri Lempinimi:Taikuri Rotu: Suomenhevonen Väri: Tummarautias Merkit: Tähdenaihe Säkäkorkeus: 153cm Sukupuoli: Ori Syntynyt: 3.5.2002 Ikä: 6 vuotta Omistaja: Siittola Tarbes'n Kasvattaja: Kati Heikkilä / Kuujärven Kartano Hoitaja: - Koulutus: Arvonimet: Luonne/Ratsastus/AjoTaikuri on luonteeltaan erittäin päättäväinen tapaus, se ei millään tahdo antaa periksi jos sen kanssa joutuu nokatusten jonkun asian kanssa, kuten esimerkiksi aina välillä kun ollaan lähdössä maastoon yksikseen Taikurin kanssa, niin poika pistääkin jarrut päälle eikä suostu liikkumaan yhtään minnekkään, korkeintaan takaisin tallille, pitkän maanittelun ja kiukuttelun jälkeen Taikuri sitten yleensä kyllä lähtee eteenpäin, mutta koko lenkin ajan sillä on hyvin myrtsi ilme. Hoidettaessa Taikuri on oikein hyvätapainen,ei yritä potkia eikä purra. Jos harjaustuokio venyy oikein pitkäksi rupeaa Taikuri helposti kuopimaan ja huojumaan puolelta toiselle, mutta muuten se käyttäytyy oikein mallikkaasti. Taikuri käyttäytyy mallikkaasti myös pesulla, hiukan se aluksi väistelee vesiletkua, mutta kunhan se on kastunut jo aivan märäksi alkaa se jopa hiukan nauttia pesutuokiosta. Laitumelle mentäessä Taikurilla on käytössään tasasn kaksi vaihdetta, joka niin lujaa kuin pukittelulta ehtii juosta tai vastaavasti ihan hissukseen, sillaista vauhtia minkä ehtii pusikoista syönnin välillä kävellä. Onneksi näitä rauhallisia kävely päiviä on enemmän, sillä ihan joka päivä ei meinaa jaksaa Taikurin perässä pomppia kun se kiskoo taluttajaa päättäväisesti joko kohti tammojen laiduntai tai kovalla vauhdilla kohti omaa laiduntaan, yleensä juurikaan välittämättä missä kohtaa portti sijaitsee. Yleensä Taikuri siis kävelee tyynen rauhallisesti omalle laitumelleen, aina silloin tällöin hiukan haukaten ruohoa nurmikolta tai mehevän koivunoksan koivusta. Kesäisin näitä pirteitä pukkilaukka päiviä on enemmän, mutta kaipa Taikurilla on hiukan kevättä rinnassa:) Taikurilla on ihan mukava ratsastella, kovin herkkä se ei ole pohkeista eikä myöskään suustaan, joten ratsastajalta vaaditaan melko pitkää pinnaa jotta hän jaksaa Taikurilla kouluakin vääntää, sillä joskus saattaa Taikuri tarvita todella voimakkaat avut ennen kuin jokin asia menee läpi. Mikään ryöstäjä Taikuri ei kuitenkaan missään nimessä ole, vaikka ei maastossa aina ihan heti pidätteet menekkään läpi, sitten täytyy vain ottaa hiukan kovemmin kiinni, niin johan rupeaa poika hiljentämään, vaikka ihan laukan hurmiossa onkin. Taikuri hyppää ihan kohtalaisen hyvin, rataesteitä ollaan hypätty 110cm, mutta siihen Taikurin kapasiteetti sitten loppuukin, aivan töksäyttäen. Mitenkään ylikaiken Taikuri ei hyppäämistä rakasta, se hyppää kyllä ihan innokkaasti, mutta mikään estehirmu se ei varsinaisesti ole. Maastoesteet sujuvat Taikurilta myöskin ihan hyvin, se rakastaa vaihtelua jota maastoesteiden hyppääminen tuo tavallisten esteratojen hyppäämisen sijaan. Voitaisiin sanoa, että kouluratsastus on Taikurin vahvin puoli, se nauttii koululiikkeiden tekemisestä, ja mitä haastavampia ovat siltä pyydetyt tehtävät sitä kauemmin se jaksaa niihin keskittyä. Taikurilla on tasaiset ja varman oloiset liikkeet, ja se tietää aina minne jokaisen jalkansa laittaa, eikä milloinkaan kompastele kuten jotkut toiset hevosen aina silloin tällöin kun jalkoja tuntuu olevan ainakin kaksi paria liikaa. Peruutukset tuottavat vieläkin Taikurille hiukan vaikeuksia, sillä se ei voi mitenkään ymmärtää, että sen pitäisi kävellä jonnekkin minne se ei näe, ja vielä kaiken lisäksi takaperin. Valjakkoajon löysimme Taikurille uudeksi lajiksi aivan sattuman kautta. Taikurin ollessa aivan nuori juuri ratsukoulutuksen aloittanut oripoika otti se laitumella melko kovin yhteen muiden nuorten orien kanssa, jonka seurauksena se satutti selkänsä ja sai ratsastuskiellon puoleksi vuodeksi. Koska Taikuri oli erittäin meneväinen tapaus, niin tarvitsi se jotain tekemistä jotta se ei aivan tylsistyisi. Niinpä Taikuria alettiin ajamaan takaa, ja pikku hiljaa saatiin kärrytkin Taikurin perään. Kärryjen vetäminen ei rasittanut Taikurin selkää, joten voitiin ratsastuskiellon ajan Taikuria ajaa hissukseen, näin se pysyi hyvässä kunnossa ja sille oli aina jotain tekemistä eikä sen tarvinnut tylsistyä laitumella. Kun Taikuri sitten reilun vuoden kuluttua saatiin koulutettua ratsuksi, huomattiin, että sillä on lahjoja koulupuolelle, mutta se ei kuitenkaan kovin innokkaasti niitä tuo esille ratsastaja selässään, ja niinpä Taikurilla alettiin aina silloin tällöin harjoitella koulua kärryt perässä. Valjakkoajosta tulikin pian Taikurille ihan joka viikkoinen juttu, ja nykyään Taikurilla kisataan valjakkoajossa koulu-ja estekisojen rinnalla. Kouluradalle Taikurille päälle yleissatula, sekä suitset meksikolaisella turpahihnalla ja olymppioilla. Jalkohin on hyvä laittaa pintelit, takajalkoihin voi laittaa pinteleiden sijasta myös korkeat hivutussuojat. Esteitä hypätessä Taikurille yleissatula ja martingaali, sekä suitset meksikolaisella turpahihnalla ja olymppioilla, jalkoihin pintelit, sekä etujalkoihin kumibootsit. Maastoon myöskin yleissatula ja samat suitset kuin muutenkin ratsastettaessa, jalkoihin ei ole pakko laittaa mitään jos lenkki ei aivan kamalan rankka ole. Taikurille on aina laitettava geeliromaani ratsastettaessa! Taikuri pärjää vielä -15 asteen pakkasessakin ilman loimea, mutta jos ilma siitä vielä kovin kylmenee niin sitten on jo syytä laittaa päälle toppaloimi. Pienellä viimalla Taikurille voi ulos laittaa villaloimen. Jos Taikuri on treenin jälkeen kovin hikinen niin talliin hikiloimi ja puuvillaloimi. Aina laitumella Taikurilta on syytä ottaa riimu pois. 
Sukutaulu
|
