-elokuvaustekniikka on valokuvaustekniikan johdannainen
-elokuvatessa valokuvataan filmiin nopeasti kuvia peräkkäin (tavallisesti 24 kuvaa/s)
-kukin kuva tallentaa yhden hetkellisen tilanteen -kun kuvat esitetään kuvausnopeutta vastaavalla nopeudella, katsojalle välittyy liikkuva kuva
-kaupallisessa elokuvauksessa on aiemmin käytetty lähes poikkeuksetta 35 mm:n (tai vieläkin leveämpää) filminauhaa, amatöörien käytössä ovat olleet 8 ja 16 mm:n filmit.16 mm:n filmi on yleistynyt myös kaupallisessa elokuvauksessa ja televisiotuotannossa

-perustavan havainnon teki 100 -luvulla elänyt aleksandrialainen luonnontutkija Ptolemaios, joka havaitsi, että ihmissilmä säilyttää näkemänsä kuvan hetkisen kauemmin kuin kohde todellisuudessa on näkyvissä
-piirtämällä valmistetut tai valokuvaamalla tehdyt vihkoset, joita nopeasti lehteilemällä saadaan liikkuvien kuvien mielikuva, tunnettiin jo vuonna 1868
-elokuvan kuvaus- ja esitystekniikan loivat lopullisesti yhdysvaltalaiset Thomas A. Edison ja George Eastman, joiden yhteistyönä syntyi reunoistaan rei'itetty filminauha
-vuonna 1894 Edison saattoi markkinoille kinematoskooppinsa, jossa yksi katsoja kerrallaan saattoi seurata filminauhan liikkuvaa kuvaa
-elokuvan esittämiseksi suurelle yleisölle kehiteltiin useita menetelmiä, mutta vasta ranskalaiset veljekset Louis ja Auguste Lumière kehittivät sen kuvaus- ja esitysmenetelmän, jonka julkista esittelyä yleisesti pidetään elokuvan syntymäpäivänä (28.12.1895)
-elokuvaprojektori (eli elokuvien esityslaite) on kehittynyt rinnan elokuvan muun tekniikan kanssa Lumièren veljesten 1895 tekemästä patenttihakemuksesta lähtien

-vuonna 1889 Edison osoitti mahdolliseksi yhdistää ääni ja kuva. Hänen kokeilunsa jäivät kuitenkin irrallisiksi
-nykyisen äänielokuvan merkittävimpiä kehittäjiä oli Tanskassa työskennellyt suomalainen keksijä Eric Tigerstedt, joka kuvasi valonherkkään nauhaan ääntä jo 1915
-keksinnön patententoivat kuitenkin vuonna 1919 kolme saksalaista -patentoidun keksinnön mukaan ääni ja kuva ovat samalla nauhalla. 1940 -luvun puolivälissä yleistyi magneettisen äänen käyttö elokuvien äänityksessä. Tämä taloudellisesti edullinen menetelmä on nykyisin melkein ainoa menetelmä kuvausvaiheessa. Esityskopioissa se yleistyi vasta paljon myöhemmin

Vä r ieloku va

-värielokuvan historia alkaa myös Edisonista. Vuonna 1917 esitettiin monien vaiheiden jälkeen ensimmäinen Technicolor -värielokuva.
-kuitenkin virallisesti ensimmäisenä värielokuvana pidetään Walt Disney'n teosta "Silly Symphony" (1932)

-yleistyi 1950 -luvulla
-kun normaali kuvasuhde (leveys : korkeus) on äänielokuvassa yleensä ollut 1,33 : 1), anamorfisissa menetelmissä kuvasuhde yleensä ylittää suhteen 2 : 1
-lähinnä ranskalaisen Henri Chrétienin vuonna 1928 tekemään keksintöön perustuva anamorfinen CinemaScope -menetelmä otettiin käyttöön laajemmin 1950 -luvulla (kuvasuhde tavallisesti 2,35 : 1). Menetelmällä on useita erinimisiä seuraajia, mm. Cinerama ja Todd-AO

-syntyi 1910 -luvulla
-Yhdysvalloissa elokuvateollisuudesta kehittyi varsin nopeasti suurteollisuus, josta 1920 -luvulla tuli tärkeä taloudellinen tekijä
-ennen 2. maailmansotaa USA hallitsi 65 - 70 % maailman koko elokuvatuotannosta
-sodan jälkeen mm. Intia (tuottaa eniten elokuvia maailmassa), Japani, Ranska, Venäjä (ja entinen Neuvostoliitto), Hong Kong ja Iso-Britannia ovat vallanneet alaa
-tiesitkö, että Italia tuottaa eniten länkkäreitä maailmassa
-Euroopassa elokuvatuotanto on kansainvälistynyt 1960 -luvulta lähtien

Megaleffat

-Alunperin elokuvien budjetti oli vain murto-osia nykyisistä rahasummista. Varsinkin näyttelijäpalkkiot ovat hurahtaneet taivaisiin. Parhaiten palkattu miesnäyttelijä voi saada yhdestä elokuvasta jopa yli 100 miljoonan EURON palkkion! Kun 60 -luvulla Elizabeth Taylor oli ensimmäinen nainen, jonka palkkio oli enemmän kuin 1 milj. euroa. Elokuvateollisuuden (ja kuluttajien) onneksi osa huippupalkatuista näyttelijöistä on alkanut laskea palkkioitaan.
-Elokuvien rekvisiitta ja lavastemäärät alkavat myös nousta huimiin määriin. Niiden tekeminen tietenkin maksaa maltaita (esimerkiksi "Titanic" -elokuvan laiva) . Myös erikoistehosteet ja tietokoneella tehdyt osiot maksavat todella paljon.
-Elokuvateollisuuteen on tullutkin uusi "muoti-ilmiö": yritetään tehdä elokuva mahdollisimman suurella budjetilla. Kärkipäässä ovat tällä hetkellä "Titanic" ja "Gladiaattori".

"Halpiselokuvat"

-Niin sanotuksi vastakulttuuriksi onkin syntymässä "halpiselokuvat". Tämä ei nykyään tarkoita samaa kuin ennen, halpikset eivät ole huonoja elokuvia, vaan näyttelijät on valittu mm. nuorten televisiosarjoista, joiden palkkiot ovat alle 1 miljoonan euron.
-Ideat näissä elokuvissa ovat myös hieman tavallisempia kuin miljardiluokan leffoissa, mutta silti hyvin ajanmukaisia ja kiinnostavia.
-Lisäksi on huomautettava, että vähemmän tekijät jäävät pakkasen puolelle, kun elokuva ei kiinnostakaan suuryleisöä, kun budjetti on järjen rajoissa. Monet megaluokan elokuvat ovatkin flopanneet aivan täydelliseti, koska ovat yrittäneet jotakin aivan liian erikoista tai muuten vain tulot ovat vähemmän kuin menot. Mainittakoon "Pearl Harbor" (joka muuten on hyvä elokuva).
-Monet halpisleffat taas ovat tuottaneet jopa 100 -kertaisesti budjettiin verrattuna. Mainittakoon esimerkiksi Shakespearen näytelmään "Kuinka äkäpussi kesytetään" perustuva komedia "10 I hate about you" tai "Valheet ja viettelijät" -uudelleenfilmatisointi "Julmia aikeita", jonka tähti Sarah Michelle Gellar vaati vain noin 500.000 euron palkkion.

-Elokuvamaailman huiput tekevät työtään myös siksi, että saisivat arvostettuja elokuvapalkintoja.
-Berliinin elokuvajuhlilla jaetaan hyvin arvostetuja Kultainen Karhu -palkintoja , Cannesin filmifestivaaleilla palkitaan Kultaisella Palmulla usein hieman taide-elokuvamaiset ilmestykseet, Golden Globe -palkinto jaetaan sekä elokuvista että televisiosarjoista.
-Kaikkista arvostetuin on kuitenkin varmasti Academy Award eli Oscar -palkinto. Sen saaja voi sanoa olevansa sen vuoden maailman paras.
-Lisäksi jaetaan useita muita kansainvälisiä ja kansallisia palkinto, mm. erilaisten lehtien ja televisio-yhtiöiden palkinnot: mm. MTV (Music Televisio).
-Seuraavat Oscar -palkinnot jaetaan 24. maaliskuuta (tätä vuotta 2002)
-TIESITKÖ MUUTEN, ETTÄ suomalainenkin on saanut Oscar -patsaan. Aivan! Tuon 33 senttimetrisen kullatun pötikän. Jörn Donner on ainoa suomalainen Oscar -voittaja.
-Viime vuosina mm. elokuvat "Häjyt" ja "Joki" ovat olleet ehdolla ehdokkaaksi parhaan ulkomaisen elokuvan kategoriaan.

-Ikonin (tai idolin) tunnusmerkkejä ovat iättömyys ja ajattomuus.
-Vuosi toisensa jälkeen heidän elokuvansa ovat kaikkien aikojen klassikoiden joukossa. Ehkä tämän vuoksi nykytähdet eivät vielä ole saavuttaneet ikonin asemaa...
-Ja ottaen huomioon, että ikoniasemaa vahvistaa nuorena kuoleminen...
-Varmasti suurimmat ikonit ovat olleet James Dean ja Marilyn Monroe. Molemmista tuli legendoja heti kuoltuaa ja heidän elokuviaan seuraavat varmasti vielä meidänkin lapsemme.

-Pienempiä idoleita syntyy ja kuolee jatkuvasti. Nykyaikana idoli rinnastetaan seksisymboliin.
-Tämän hetken "kuumimmat" nimet ovat varmasti uusi elokuvataivaan tähtönen Josh Hartnett ja lapsitähteyden jälkeen toista tulemistaan tekevä Elijah Wood sekä "The Patriot" ja "10 things I hate about you" - leffoista tunnettu kengurumaan poika Heath Ledger.
-Naisista uusia tähtiä ovat mm. Kate Hudson (jonka äiti on muuten Goldie Hawn), Kristen Dunst (jonka ensimmäisiä suurelokuvia oli Brad Pitt - Tom Cruise -elokuva Veren vangit) ja Julia Stiles ("10 things I hate about you" ja "Save the last dance").
-Jostain syystä useinkaan näiden uusien tähtösten loiste ei kestä montaakaan vuotta, korkeintaan vuosikymmenen, mutta he ovat silti hyviä, taidokkaita näyttelijöita.

-Lisäksi on tietenkin kestotähdet, mm. Julia Roberts, Tom Cruise, Mel Gibson, Dustin Hoffman, Nicholas Cage, Winona Ryder, jne..

-Kun yksi kriitikko uskaltaa teilata uuden megaelokuvan, muut ovat jostain kumman syystä samaa mieltä
-Vaikka elokuva olisi kuinka kalliilla rahalla tehty, siinä usein on harmittavan paljon asia- ja leikkausvirheitä, joita katsojat voivat ajankulukseen metsästää
-Nykyään on elokuvamaailmassa on muotia, että toimintapätkän tähti haluaa välttämättä tehdä itse vaarallisimmat stunttinsa
-Kuitenkin jotkut näyttelijät vakuuttavat esimerkiksi sormensa tai kyntensä haavereiden varalta miljoonilla euroilla
-Näyttelijä -avioliitot eivät melkein koskaan kestä
-Markkinointiin käytetään usein enemmän rahaa kuin itse elokuvan tekemiseen
-Vanhat elokuvat (jotka eivät välttämättä ole edes hyviä) saavat lehdissä lähes aina 3 - 5 tähteä/5
-Minkä takia esimerkiksi Suomen televisiokanavat lähettävät samoja 10 vuotta vanhoja elokuvia jopa 3 kertaa kahdessa vuodessa, kun 5 vuotta vanhoja ei voida edes kertaa lähettää???
-Minkä takia suomalaisissa elokuvissa mitään ei peitellä tai leikata pois???

***

***