Oakille tultiin aikaisin aamusta jo Takun kanssa. Matka meni todella kivasti, tällä kertaa Taku meni myös traikkuun todella helposti ja nopeasti. Vähän vain piti sitä houkutella sinne ;) Oakilla sitten Elina neuvoi viemään tarhaan siksi aikaa että muut tulisivat kanssa paikalle. Niinpä Taku tarhassa vähän aikaa kirmaili ja sillä välin itse tein vähän tuttavuutta muiden vaellukselle osallistujien kanssa sekä järjestelin tavaroita vielä kuntoon. Pian olikin kaikki tulleet paikalle sekä alkoi hevosten kuntoon laitto. Matkaan lähdettiin pian ja rauhallisesti mentiin. Taku oli hieman täpinässä, kun oli niin paljon uusia kasvoja ja hevosia ja maisemia ympärillä. Pysyi kuitenkin todella mukavasti käsissä, vaikka etukäteen hieman itse jännitin sitä :) Päivän aikana pysähdyttiin muutamaan otteeseen ja syötiin vähän (sekä syötettiin hevosia). Muutamilla aivan ihanilla laukkapätkillä saatiin sitten oikein kunnolla päästeltyä, mutta eipä Taku kovaa päässyt niiden isojen ja uljaiden hevosten vierellä ;D Illalla sitten viimein saavuimme aivan upealle leirintäalueelle, jossa tarkoitus oli yötä viettää. Taku ja minä ainakin oltiin jo todella väsyneitä ja ai että se nautti sitten ko vähän harjailin sitä vähän vatsan alta. Oriherra nautti niin kovasti että korvat lupsahteli ja simmut meni kiinni ja pieni hörinä kuului vain :) Muiden 'leiriläisten' kanssa vietettiin sitten todella hauska ilta ja ennen nukkumaan menoa Elina päätti vielä että lähdetäänkin ilman satulaa yö-maastoon :D Soli todella hauskaa, sillä vauhtia siitä ei puuttunut. Hevoset (ja varsinkin Taku!) innostui todella kovasti siitä, että pimeessä mentiin (vaikka Suomen kesäyöt ei niin pimeitä olekaan) mutta se piristi todella kivasti xDD Voisi joskus kotona kokeilla samaa ;) Sitten nukuimmekin yön loppuun kunnolla ja aamulla odotti uudet haasteet jo. Ensin söimme aamupalan, jonka jälkeen laitoimme hevoset kuntoon ja lähdimme metsään taas. Elina johdatteli meitä muutamille aivan upeille maastoesteradoille, joita saimme kokeilla taitojemme ja kunnon mukaan. Takuhan innostui niistä maastoesteistä todella kovasti (rakastaa ylikaiken maastoesteitä!) ja kun niiltä sitten päästiin pois niin oli muutaman kilometrin ajan vaikeuksia pidellä Taku oikealla paikalla jonossa. Kävimme monia kertoja uittamassa päivän aikana hevosia, tosin ensimmäisellä kerralla Takun kanssa oli vähän ongelmia saada se veteen. Otin sitten itse kengät sun muut pois jalasta ja talutin sen veteen. Taku kosti veteen menemisen alkamalla potkia vettä jalalla ja kasteli mut aivan täysin :D Seuraavilla kerroilla se meni jo helpommin. Meinasi pieni haaveri käydä satuloiden kanssa, kun Taku innostui ja oli jo menossa sinne veteen makaamaan xD Onneksi pohkeilla sain sen takaisin ylös ennekuin kokokaan kastuttiin. Otettiin välillä myös todella rauhallisesti, pientä käyntiköpöttelyä ja kamalaa juoruilua ;D Miten naiset sitten osaakin juoruta kaikenlaista :) Illalla taas saavuttiin takaisin leirintä-alueelle. Tällä kertaa kaikki oli niin poikki päivästä, että hoidettiin hevoset tarhaan ja melkein samantien painuttiin pehkuihin. Kuuntelin illalla vielä vähän kun Taku hörähteli siellä selvästi jollekin tammalle tai muuten vain. Aamulla sitten herättiin aikaisin ja kaikki vähän märisi, kun oli viimeinen päivä :) Laiteltiin paikkoja kuntoon jonkin aikaa ja sitten hevosten vuoro. Taku hirnahteli kovasti kun menin hakemaan sen tarhasta, mutta sitten se ilkimys lähtikin juoksemaan tarhan toiselle puolelle. Siinä sitten ravasin 10 min sen perässä tarhassa ja muut neuvoi kovasti miten sen saisi kiinni parhaiten ;D Viimein sitten kaikki saivat hevoset ja ponit kuntoon jo lähdettiin väsyneenä takaisin Oakiin :) Siellä oli vielä vähän ohjelmaa jonka jälkeen lastasin Takun traikkuun. Meni vähän aikaa että se sinne meni, mutta loppujen lopuksi (mm. Elinan avustuksella) saatiin se sinne. Sitten alkoikin kova kotimatka :)Kiitokset kaikille vaelluksella olijoilla ja Elinalle, että järjesti tällaisen! :) <3:lla Mira ja Taku
Vaellus Mansikkamäessä 8.-9.7.'02
Aamulla kymmenen aikaan sitten viimein Takun kanssa päästiin Mansikkamäkeen, jossa muut vaellukseen osallistujat jo odottelivatkin meitä. Äkkiä herra ulos traikusta ja laittamaan kamoja kuntoon. Olin jo edellisenä iltana laittanut kaiken valmiiksi, niin nyt hommat sujui helposti. Taku vähän hörähteli, kun oli ainoa herrasmies porukassa. Jännityksellä tietenkin aluksi odottelin, kuinka vaellus menisi. (Ja hyvin menikin, loppujen lopuksi!) Vaihdoimme Ellan kanssa vähän kuulumisia ja sitten olikin jo lähtö. Ennen ensimmäistä taukopaikkaa kerkesimmekin jo ravailla ja laukkaillakin. Pikkasen oli Taku aluksi ihan täpinöissään, mutta muutaman laukkapätkän jälkeen herra alkoi käyttäytyä nätisti ja pysyikin mukavasti käsissä. Safkasimme ensimmäisen välipalan samalla, kun ponit tarhautuivat tarhassa ja söivät siellä itsekin vähän. Voi että ihmiset on kamalia juoruakkoja, vaikka ei toisiaan vielä hyvin tunnekaan ;D Sitten ko ponit oli taas sen näköisiä, että niillä riittää kunto niin jatkettiin. Ihan lähellä oli aivan upea järvi, johon mentiinkin rantaveteen kahlaamaan. Innostuttiin myös laukkaamaan ja ravaamaan pätkiä siinä. Hyvä ettei Taku lähtenyt uimaan xD Kun ranta huononi, niin mentiin metsään ravailemaan ja päätettiin sitten Ellan johdolla kiertää koko järvi. Sitten löydettiin viimein pienelle hirsimökille, jossa vietetään yö. Käytiin ensin läpi pieni maastoesterata siitä takaata. Taku oli niin onnessaan, vähään aikaan kun ei sen kanssa olla keretty käydä sellaista rataa lävitse. Oltiin aivan ylivoimaisia siinä ;D Pestiin hevoset ja lähdettiin itse uimaan. Pian haettiin hevosetkin mukaan ja Taku sitten innostui todella kovasti kahlaamaan. Nauroin vaan sille, ko se oli niin hassun näkönen siinä vedessä. Kuivateltiin ponit kävelemällä metsässä ilman satuloita, ja ihastelin taas Takun tasasia askeleita. Laitettiin sitten hepot tarhaan ja syötettiin ne. Sekä itsemme :) Kun uni yllätti, niin mentiin nukkumaan. Aamulla oli jo aikanen herätys, vähän ainakin minua nukutti heti aamusta :P Hoideltiin hevoset, ja Takukin ihmetteli kun ei siellä ollutkaan aamulla samoja tuttuja naamoja. Kamat kuntoon ja takaisin päin kotia kohti vaellus. Käytiin aivan upealla kukkulalla sekä rantavedessä. Että täällä koto-Suomessa on upeita maisemia. Välillä mentiin rauhallisemmin, huomasi että ei Takulla olekaan niin upea kunto ko olin huomannut. Se innostui eräällä laukkapätkällä sen verran että heitti pikku pukit. Onneksi pysyin sentäs selässä :D Perillä Mansikkamäessä hevoset tarhoihin sekä Ellalle safkaamaan. Ja sitten kotia kohti :) Kiitokset upeasta vaelluksesta!! :) <3:lla mirzu sekä Fiin Montaque
©
Tekstit: mirzu
Kuvat: kuvien alla
Tausta: Ritva Väänänen
