Mittaripohjien tekeminen ei ole ylivoimainen tehtävä kenellekään.
Itse toimin seuraavasti:
- Hankin romarilta irtomittariston, jolla opettelin mittarineulojen
irrotuksen ja mittareiden
purkamisen. Hankinta kannatti, sillä ensimmäinen neulanirrotusyritys
tuhosi lämpömittarin...
Hankkimaani mittaristoa käytin myös nopeusmittarin karkeaan
kalibroimiseen. Lopulliseen
kalibrointiin käytettiin GPS:ää.
- Irtomittaristosta mittailin tavallisella työntömitalla
varoitusvalojen, symboleiden sekä
numeroiden paikat, jonka jälkeen piirsin pohjat Vertex
CAD-ohjelmalla. Tämän jälkeen
tulostin pohjat läpinäkyvälle muovikalvolle ja vertasin niitä
irtomittaristoon asettamalla
kalvot mittareiden päälle.
- Kun symboleiden jne. paikat oli haettu kohdalleen, muutin
CAD -piirustuksen *.bmp
-formaattiin. Tämän jälkeen editoin pohjiin tekstit
(haluamallani fontilla) sekä värit
Windows:n PAINT ja IMAGING -piirto-ohjelmilla.
- Seuraavaksi tulostutin pohjat tarra-arkille korkeakoulun
kopiokeskuksessa. Hintaa
tulosteille tuli alle parikymppiä/kpl. Tarrat olisi toki voinut
tulostaa myös muovitarralle,
mutta sitä ei sattunut olemaan kopiokeskuksessa.
Tulostuksen onnistumiseksi piirustukseen on piirretty kuvassa näkyvä,
halkaisijaltaan
110 mm:n ympyrä.
Tästä ympyrästä tulostaja voi skaalata kuvan oikeaan kokoon niin pysty-,
kuin vaakasuunnassakin.
Ympyrä on senverran suuri, että se jää lopullisen mittarin ulkopuolelle
leikkausvaiheessa.
Tarran suunnittelussa voi käyttää taiteilijan vapautta, eli itsekin
muokkasin polttoaine- ja lämpö-
mittarin vastaamaan paremmin omaa makuani. Värejä kannattaa
kuitenkin mielestäni käyttää
valkopohjaisissamittareissa rajoitetusti.
Kun on kertaalleen tehnyt pohjat valmiiksi, on niitä helppo editoida
myöhemmin. Miten olisi
keltaiset tai siniset mittarinpohjat? Oma mielipiteeni on, että
mittarinpohjat jotka ovat saman-
väriset auton maalipinnan kanssa, luovat autoon kivan viimeistellyn
silauksen. Varsinkin jos
teemaa jatkaa vielä muussakin auton sisustuksessa
Takaisin
Päivitetty 03.03.2001