www.angelfire.com/planet/paradisewins/Gaia.html
My main page www.paradisewins.net = www.angelfire.com/planet/paradisewins/index.html
Älyllistä puuhastelua Gaia-ideaalin parissa
kirj. Kaisa Hannele Tervola
Gaia, Äiti Maa, globaali "symbioosi" on kaunein mahdollinen maailma, paratiisi Maan päällä. Kuinka saavuttaa se käytännössä?
Ajattelun tarkoituksena on vaikuttaa mahdollisimman paljon hyvään päin mahdollisimman tärkeässä kysymyksessä. Mikäpä siis parempi älyllisen harrastelun aihe kuin Gaia-idean tekeminen entistä realistisemmaksi ja Gaian suuntaan vievien teiden etsiminen? Seuraavassa älyllisiä pohdintoja, joiden toivon vievän maailmaa Gaiaa kohden:
Gaian synty. Evoluution kuluessa turvallisimmat valinnat selviytyivät, olivatpa ne turvallisia voiman, vihollisten puutteen tai liitoumien vuoksi. Niinpä ne, jotka liittoutuivat, selviytyivät paremmin kuin ne samanlaiset, jotka eivät liittoutuneet. Tämä johti evoluutioon kohti monimutkaisia yhteenpunoutuvia kokonaisuuksia: monista soluista koostuvia yksilöitä, laumoja, ekosysteemejä, kenties jopa suurempia kokonaisuuksia, niistä suurimpana Gaia: koko biosfääri yhtenä yhteen punoutuvana yhteistoiminnallisena kokonaisuutena.
Gaia on kiistelty ajatus. On totta, että liittoutuminen on hyödyllistä, mutta tapahtuuko sitä näin suuressa mittakaavassa? Entä miten selittää lihansyöjien olemassaolo, eikö se todista liitoumia vastaan?
Itse tulen ajatelleeksi ainakin kolmea tapaa, jolla eliöt voivat liitoutua lihansyöjien olemassaolosta huolimatta: ymmärrys, terveydentaju ja lihansyöjät harmoniarikkojen poistajina. Lihansyöjät olisivat siis vain kokonaisuuden yksi puoli, eivät koko totuus littoutumien mahdollisuudesta tai mahdottomuudesta.
1) Petoeläimet. Lihansyöjien roolina on syödä harmonian rikkovat sairaat yksilöt pois ja korjata siten koko systeemiä kohti tasapainoa pitäen saaliseläinpopulaatiot terveinä ja maailman siten paratiisimaisempana eläville. Tämä lihansyöjien rooli on osin automaattinen, johtuen siitä että sairaat yksilöt jäävät helpommin saaliiksi, ja osin tietoisen tavoittelun tulos, johtuen raadolliselta kannalta katsoen siitä, että terve saaliseläinpopulaatio takaa varman ruuan saalistajille.
Gaiamainen oletus: tällöin saattaisi käydä myös niin, että petoeläimet olisivat taipuvaisia syömään juuri moraalittomat yksilöt, koska niiden terveydentaju on heikompi kuin muiden, mikä saattaisi heijastua myös niiden liikkumis- ja suojautumiskyvyssä, mikäli yksilön toiminta muodostaa yhteen punoutuvan kokonaisuuden, niin kuin luultavaa on.
2) Ymmärrys. Oma ajattelukokemukseni kertoo, että ajattelukyky perustuu suurelta osin näköaistianalogioiden varaan. Niinpä useimmilla eläimillä on ajattelukyvyn perusrakenneosaset. Lisäksi ne osaavat erottaa terveen rikkinäisestä esim. tunnelmatajunsa perusteella. Niinpä niillä luulisi olevan kyvyn ymmärtää myös ison kokoluokan vaaroja analogioiden avulla, omaan elämäänsä vertaamalla.
Tällä tavoin eliöt voisivat muodostaa Gaian, globaalin "symbioosin" myös oman ymmärryksensä avulla. - Ainakin jos keinotekoisuuksia ei olisi, jos siis ei tarvittaisi keinotekoisuuksia käsittelevää ajattelukykyä (joka sekin on helppo rakentaa luontokuva-analogioiden pohjalle) vaistonvaraisen ymmärtämyksen lisäksi.
3) Terveydentaju. Tapa, jolla ainakin muodostamme Gaia, globaalin "symbioosin" on seuraava: ihmisillä ja eläimillä on yhteinen elekieli, joka mahdollistaa lajien välisen kommunikaation. Samoin perustoimintaperiaatteet ovat ihmisillä ja eläimillä samat. Niinpä aivan erilaisetkin eläimet voivat toimia toisilleen malleina terveestä elämästä. Näin oma terveytemme punoutuu yhteen eliöympäristömme terveyden kanssa.
Alkuparatiisi. Oli olemassa alkutila, aika ennen ihmisen tuomia keinotekoisuuksia. Silloin koko biosfääri oli luonnontilassa. Mutta millainen tuo luonnontila oli? Oliko se paratiisi ja jos niin miksi? Kuinka sen voisi tietää?
Paratiisi tarkoittaa onnellista elämää. Se ei tarkoita kuoleman poissaoloa. Saattaa olla, että paratiisi vaatii kuoleman olemassaoloa: ei-paratiisimaiset ainekset on poistettava, harhautuneet karsittava pois sairauksien ja petoeläinten voimin. Paratiisiin ei kuulu kärsimys. Kuitenkin tarvitaan voimia, jotka ohjaavat harhautuneet takaisin paratiisiin, terveen elämäntavan ihanuuteen. Tunteet voidaan siis käsittää voimina, jotka ohjaavat kohti paratiisia. Parhaat tunteet: onni ja rakkaus, sitovat eliöt paikoilleen paratiisiin. Täydellisessä luonnontilassa, luonnollisen elämäntavan vallitessa maailman täyttävät siis onni ja rakkaus.
Gaia-paratiisi on siis evoluution synnyttämä voittoisin järjestely: siinä ovat kaiiki eliöt terveinä ja yhteistyössä. Terveys antaa parhaan toimintakyvyn ja yhteistyö kokoaa kaikki voimat yhteiseen käyttöön. Mutta onko Gaia-paratiisi voittoisin ratkaisu vielä nykypäivänäkin? Mitä tehdä kaikkien keinotekoisuuksien vaikutuksen kanssa?
Ihmisen toimintakyky perustuu edelleen luonnonvalinnan luoman pohjan varaan: terve elämä luonnossa tuo parhaan toimintakyvyn. Tämä koskee myös ajattelukykyä. Muutokset elinympäristössämme ovat olleet niin nopeita ja hyppäyksenomaisia, ettei ihminen ole ehtinyt sopeutua niihin - ei ole voinutkaan, koska kaupunkiympäristö ei tarjoa yhtä paljon ja samantapaisia ärsykkeitä kuin luontoympäristö: laske esimerkiksi luontomaiseman sisältämien teknisluontoisten yksityiskohtien lukumäärä ja vertaa sitä kaupunkimaiseman vastaavaan - miten paljon paremman hahmontunnistuskyvyn ja siten paremman pohjan ajattelukyvylle luontomaisemat tarjoavatkaan!
Myös muilta osin ihminen kaipaa luonnollisen elämäntavan toimintakyvylle antamaa pohjaa. Esimerkiksi fyysinen kunto on elintärkeä useimpien ihmisten toimintakyvylle ja onnelle. Gaia-paratiisi olisi siis myös akateemiselle työntekijälle paras vaihtoehto työkyvyn kannalta katsottuna.
Entä tunteet, ohjaavtako ne vielä oikein? Tunteet ovat aina tunteita jostakin: toimintakykymme kannalta tärkeistä tekijöistä - esim. tunteita tunteiden tärkeydestä, ts. toimintakykyyn vaikuttavien seikkojen huomioon ottamisen tärkeydestä. Sosiaaliset tunteet ja myötäelämisen kyky auttavat meitä muodostamaan liittoumia, mikä on evoluution kannalta kannattava strategia vielä nykypäivänkin maailmassa.
Tunteiden mukainen ratkaisu on siis kannattavin, Gaia-paratiisi voittoisin ratkaisu viuelä nykypäivänkin maailmassa.
Ehkä tämä ymmärtämys auttaa meitä saavuttamaan paremmat eliolot ja suojelemaan luontoa entistä tehokkaammin.
"GAIA" (katkelma vain)
kirj. Kaisa Hannele Tervola, Espoo
Sym�mess�ni olen aina tiennyt, ett� terve maailma on onnent�yteinen paikka eli paratiisi. Sain kovin luonnontieteiden v�ritt�m�n kasvatuksen ja niinp� tuo tunteiden mukainen varmuus tuli heti lapsesta asti puettua tieteelliselle kiellelle, t�ysin tiet�m�tt� sen olevan ep�tavallista. Jossakin tieteellistyyppisten p��telmieni viidakossa ovat tunteet lopullisesti kutoutuneet osaksi j�rjenk�ytt�� niin, ettei voi erottaa, kumpi on objektiivisempi: tunteeton ajatus vai pelkk� tunne. Mutta tuo varmuus tulisi nyt siirt�� toisille niin, ett� kaikkien tunteet voisivat kopioida oman objektiivisuuteni t�yden m��r�n. Perusajatus on helppo: tunteet kertovat asioiden t�rkeydest� el�m�n kannalta. Niinp�: kun tunnet, kiinnit� huomiosi siihen, mit� tunnet ja mist� tunnet, ja tee ajatuksin arvio noiden asioiden t�rkeydest� el�m�ss�sai, yhteis�n el�m�ss� tai elinymp�rist�ss�. Se on se, mit� tunteet objektiivisessa mieless� kertovat meille.
Mutta oikeastaan olen aina ajatellut tunteita mekaanisen mallin avulla: negatiiviset tunteet karkottavat asiantiloja el�m�st�mme ja positiiviset tunteet viev�t meid�t kohti tarvitsemiamme asioita, kohti oikeaa tervett� luonnollista el�m�� terveess� elinymp�rist�ss�. N�in positiiviset tunteet my�s sitovat meid�t oikeaan terveeseen el�m�ntapaan. T�yden terveyden vallitessa t�ytt�v�t maailman v�ltt�m�tt� sitovat tunteet: onni ja rakkaus. Niinp� terve maailma on v�ltt�m�tt� paratiisi. T�m�n olen aina tiennyt, mutta jotenkin se on j��nyt pukematta sanoiksi.
Samoin on maailmankuvani muiden piirteiden laita. Tied�n hyv�n olevan vahvempi pahaa ja luonnollisen luonnotonta parempi. Yhdistettyn� t�st� tulee ajatus, ett� terve biosf��ri, joka on paratiisi, eli Gaia, voittaa. Nyt se vain olisi kommunikoitava muillekin.
Perusajatus on t�ss�kin helppo: terve toimii paremmin kuin rikkin�inen, niinp� terveyden tukeminen, jonka samaistan moraaliin, on j�rkev�mp�� kuin rikkominen, jonka samaistan pahaan. T�m� on vanha suomalainen ajatus, joka kaikille lapsille opetetaan ja joka olennaisesti tukee aikuistenkin moraalia. Siksi siit� ei ehk� tarvitse kirjoittaa niin paljon muuten kuin ulkomaalaisten varalta.
Mit� sitten on t�ysi terveys? Se on toisaalta luonnollista toimintaa luonnollisen toimintaperiaatteen mukaan, toisaalta taas mielekkyytt�. Luonnonvalinta takaa, ett� n�m� kaksi ovat yksi ja sama asia: evoluution j�tti vain parhaan j�rjestelyn, luonnon moninaisuuden kaikkine yhteenpunoutumineen. Mutta kuinka olla varma t�st�? On mietitt�v� itse erikseen, millainen on hyv� j�rjestely, ja verrattava sit� sitten luontoon. Ehk� emme voi varmasti sanoa, millainen luonto on, mutta paljon voimme p��tell� ja joka tapauksessa p��dymme meit� miellytt�v��n lopputulokseen.
PETOEL�IMET JA PARATIISI
Luonnontilainen terve maailma on siis paratiisi. Mutta petoel�imet ovat siis tuon paratiisin osa, osa sen yll�pitoj�rjestely�: paratiisimaisesta el�m�ntavasta pois harhautuneet ei-niin-terveet yksail�t on karsittava pois. Petojen olemassaolo mahdollistaa monet erilaiset el�m�nstrategiat ja siten nopean mukautumisen muuttuviin olosuhteisiin ja paremman kilpailukyvyn. Paratiisi on paitsi onnen t�ytt�m� my�s voittoisin j�rjestely � juuri siksi tunteemme ohjaavat sit� kohden.
MAAILMA KOOSTUU RAKKAUDESTA
Tunteiden viesti ei ole tyhj� ja turha vaan el�m�n kannalta v�ltt�m�t�n. Tunteemme sitovat meid�t selviytymisen kannalta olennaisiin aisoihin, terveen maailman palasiin ja terveen luonnollisen el�m�ntavan palasiin. Juuri niiden asioiden varassa on selviytymisemme; selviytymisemme on siis luonnollisen terveen rakkautemme kohteiden varassa. Se, mit� maailma meille on, el�misemme perusta, koostuu siis luonnollisen terveen rakkautemme kohteista.
K�RSIMYS, TAUDIT JA PARATIISI
Mit� tekee siis k�rsimys t�ss� onnen t�yteisess� ideaalij�rjestelyss�? Se ohjaa meid�t heti pois huonoilta tavoilta, kohti paratiisia, terveytt� ja onnea.
Jollemme sittenk��n korjaa huonoja tapojamme, olemme alttiita sairastumaan. Ja sairas j�� helposti petojen saaliiksi tai kuolee muuten pois, ainakin tippuu pois kilpailusta voimasta ja selviytymiskyvyst�.
Ilman k�rsimyst�, tauteja ja petoja ei paratiisia olisi vaan se katoaisi hetkess�, sille paratiisia kohden vievi� voimia olisi liian v�h�n. Tuo ohjaamaton kohta menett�isi kilpailukykyns� ja katoaisi muiden tielt�.
OIKEA REAKTIO
Mik� sitten tekee sen, ett� k�rsimme jatkuvasti ilman ett� paratiisia on n�k�piiriss�? Olemme niin kaukana luonnon muodostaman valtavan dynaamisen j�rjestelm�n tasapainotilasta eli terveest� luonnontilasta, ett� meid�n olisi hetimmiten korjattava el�m�ntapamme terveellisemmiksi.
LUONTOMME ON VIISAS
Luontomme on viisas. Se kertoo, miten parhaiten toimimme. Siksi nuo muutokset kannattaisi tehd� nykymaailmassakin. Siten saavuttaisimme parhaan toimintakyvyn ja �lyn, sill� oma toimintaperiaatteemmme ei ole muuttunut, vaiikka ymp�rist�ss���mme on uusia tekij�it�, joiden k�sittely k�y vain j�rjen eik� pelk�n vaistopohjan varassa. Maailmankuvamme on viel� keskener�inen. Jos se olis yht� ehe� kuin mihin luontomme on meid�t valmistanut, k�visi suurten systeemienkin ohjaaminen vaistopohjamme varassa. Tuntisimme kauhua uhkista ja iloa toivon kipin�ist�, eksym�tt� koskaan oikealta polulta. Mutta t�m� vaatii kokonaisn�kemyksellisyytt� ja paljon tietoa.
OIKEA AJATTELUTAPA
Kaikki toiminta perustuu terveen varaan, mik��n ei rikkin�isten osien.
Perusperiaate luonnollisessa terveess� ajattelussa on helppo: k�ytt�� el�ytym�ll� kehonhahmotuksen avulla saatua kokonaiskuvaa kaikessa. Joka tasolla p�tev�t samat periaatteet: on parasta pit�� kokonaisuudet ehjin� ja tervein�. Silloin niihin on helppo ja miellytt�v� el�yty� � se kertoo ratkaisujen terveydest�. S�r�t tuntuvat selv�sti ik�v�n� ep�miellytt�v�n� tunteena. El�ytym�ll� n�kyy selv�sti, mill� tavoin huonoja nuo s�r�lliset ratkaisut ovat, miten huonoa kokonaisuuden toiminta s�r�n vaikutuksen kohdalta. T�m� on yht� aikaa sek� tunteiden mukainen ett� optimointi- eli selviytymiskykykysymys. Tunteet ohjaavat parhaan selviytymiskyvyn suuntaan, parhaiten toimivien kokonaisuuksien suuntaan.
KEINOTEKOISUUKSIEN "TERVEYS"
K�site "terveys" on yleistett�viss� systeemeille, joissa on joko ainoastaan tai muuan muassa keinotekoisia osia. Silloin terveys tarkoittaa t�ytt� toimintakyky�, j�rjestelyjen mielekkyytt� ja optimoituneisuutta eli parasta mahdollista kilpailukyky� monessakin asiassa. N�in voimme k�ytt�� luonnollista el�ytym�ll� ajattelua j�rjen avustuksella my�s keinotekoisuuksia pursuviin j�rjestelmiin: ovatko n�iss� peruspiirteet kunnossa vai eiv�t?
Suunnittelun terveydest� huolehtii mm. se, ett� kutakin osasta kohdellaan selllaisena kuin se on. T�m� liitty objektiivisen kokonaiskuvin ajattelun, tuotekehittelyn, evoluution, markkinatalouden, oikeudenmukaisuuden ja rehellisyyden arvoon.
Optimoinnissa puolestaan on v�ltett�v� rikkomasta osasia turhaan. Ihmisiin sovellettuna se merkitse inhimillisi� arvoja.
N�in keinotekoisuuksien kannattavuusoptimointi poikii perinteisi� moraalisia arvoja ja kenties jopa koko moraalin.
Keinotekoisuuksia sis�lt�v�ss� j�rjestelm�ss� voidaan optimoida osat ja kokonaisuus niin, ett� optimoinnissa k�ytetyt yleiset periaatteet osuvat yhteen perinteisen suomalaisen moraalin kanssa ja antavat tilaa el�m�nmy�nteisyydelle. N�in kova rationaalisuus tuo tuloksenaan mm. pehme�t arvot.
PARATIISI VOITTAA
Tuo optimoitu j�rjestelm� olisi paratiisi asujaimilleen.
Sik�li kuin teknologia kehittyy, voidaan se sopeuttaa ihmisten tarpeisiin ja etsi� ihmisten ja koko systeemin parasta toimintakyky� vastaamalla ihmisten luonnollisiin tarpeisiin eik� yritt�m�ll� v��nt�� ihmisi� koneen n�k�iseen muottiin vastoin ihmisten toimintaperiaatetta. J�rkev� optimoija ottaa kunkin osasen toimintaperiaatteen huomioon. P��st��n siis ajan my�t� aina vain l�hemm�ksi luonnonparatiisia, joka on siis pikemminkin el�m�ntapa ja kokonaisuuden tila kuin paikka.
GAIAA ETSIMÄSSÄ, eräs raadollinen näkökulma Gaiaan
kirj. Kaisa Hannele Tervola, Espoo
Mielikuvitus ja Gaia
Gaia-ideaali on niin kaunis, että se vaikuttaa mielikuvituksen tuotteelta.
Miten mielikuvituksellisesta asiasta tehdään rationaalinen? Jaetaan se tunteita koskettaviin piirteisiinsä. Tyypillisesti kaikki nämä piirteet aiheuttavat tunteita siksi, että ne ovat käytännön maailman ilmiöinä tärkeitä. Esimerkiksi Gaia-ihanteen voi jakaa osiinsa: terve biosfääri, vastuuntunto, rakkaus, rauha, terveys, onni, ystävyys ja rikkumaton luonto. Kaikki nämä kauniit asiat ovat suuntia, joihin pyrkiä elämässämme.
Tunteet ja Gaia
Miksi sitten juuri Gaia-ideaali kiehtoo? Eikö nenämme kuuluisi kertoa, jos jokin on "liian kaunis" käytännössä toteutettavaksi?
Oma vastaukseni tähän on, että koska terve on onnellinen, lienee terve maailma onnellinen maailma ja Gaia niin ollen lähempänä totuutta terveestä maailmasta kuin mitä olisimme alun pitäen uskoneet.
Toinen tapa todeta tämä on sanoa, että vaistotäyttymys tuo onnen. Niinpä terve maailma on asujaimilleen paratiisi.
On myös kolmas, hiukan vaikeampi todistus, jota tarvitsen selittääkseni kärsimyksen olemassaolon ja paikan maailmassa: Tunteet voidaan nähdä voimina. Negatiiviset tunteet pyrkivät karkottamaan asiantiloja elämästämme ja positiiviset tunteet taas vievät kohti tervettä elämää. Näin tunteet ovat osa luonnonvalinnan luomaa maailman dynamiikkaa, jonka ideana on sitoa meidät täyteen terveyteen. Täyden terveyden vallitessa elämämme täyttävät siis sitovat tunteet: onni ja rakkaus. Terve maailma on näin ollen asukkailleen paratiisi. Positiivisten ja negatiivisten tunteitten välinen jännite on osa luonnon itsekorjautuvuutta, joka on terveyden eräs osa.
Joka tapauksessa terve maailma näyttäisi siis olevan jollakin tarkkuudella paratiisi, joten Gaia- ideassa näyttäisi olevan enemmän totuutta kuin mitä olisimme ensi alkuun uskoneet – näin on, vaikka maailmasta löytyy paljon kärsimystä.
Petoeläimet ja Gaia
Miten sitten tämä näkemys terveestä maailmasta sopii yhteen petoeläinten olemassaolon kanssa?
Terve maailma ei ole vain paratiisi. Se on myös joukko evoluution luomia voittoisimpia järjestelyjä. Niinpä tervettä maailmaa kuvaa strategioiden moninaisuus, jopa niin suuri moninaisuus, että osa strategioista on kilpailukyvyn säilyttämiseksi karsittava pois. Petoeläimet, jotka tämän tekevät, auttavat pitämään saaliseläinpopulaatiot terveempinä ja maailman siten paratiisimaisempana - samaan aikaan kuin se on kilpailukykyinen myös muuttuvissa olosuhteissa.
Muodostamme Gaian
On muitakin tapoja liittoutua petoeläinten olemassaolosta huolimatta. Jos tunteet ja järki ohjaavat kutakin riittävällä ymmärryksellä varaustettua yksilöä kohti parempaa maailmaa, on se jo paljon. Etenkin, kun oman maailmankuvani mukaan ihmisajattelu pohjautuu pitkälti näköaistiin, joka on monilla eläimillä tunnetusti erinomainen.
Mutta eläimet myös tahtoen tai tahtomattaan auttavat kukin toisiaan kohti terveempiä elämäntapoja olemalla niistä kukin itse parhaansa mukaan mallina toisille. Tämä terveydentajun tukeminen on käsittääkseni se piirre, jonka osalta ainakin muodostamme Gaian: yhdessä kaikkien terveyden puolesta, kaikkien ymmärryksen ja luonnonvalinnan voimalla.
Gaia voittaa
Muihin mahdollisiin maailmoihin nähden tämä Gaia-mallinen maailma on siis kilpailukykyinen, luonnonvalinnan luoma paras vaihtoehto selviymiskyvyn kannalta. Siksi Gaia ei ole "yhtä köyttä"–yhdistys kaikkien mahdollisten elämänstrategioiden puolesta vaan kilpailu siitä, ketkä ovat keksineet kulloisissakin oloissa parhaat, terveimmät strategiat. Se on kilpailu, jossa hävinneet, kokonaisuuden kannalta huonot strategiat karsitaan armotta pois. Gaia on siis dynaaminen, ei vakiintuneen ajatusrakennelman kaltainen vaan alati uutta versova viidakko, jonka puutarhureina petoeläimet, taudit ja loiset tekevät kauniin työn paratiisin tulevaisuuden puolesta. Samoin kärsimys ja onni ohjaavat kohti oikeaa elämäntapaa.
Ihmisten toimintakyky rakentuu edelleen luonnonvalinnan luoman pohjan varaan: olemme voimakkaimmillamme ja älykkäimmillämme eläessämme luonnonmukaista elämää luonnollisessa elinympäristössämme. Sille pohjalle on myös työkykymme rakentunut. Siki Gaialla voi vielä olla tulevaisuutta. Siksi Gaia on voittoisin järjestely yhä edelleen. On vain keksittävä, miten Gaia ja ihmisten keksimän teknologian sovittaa yhteen. Mutta kun on motivaatiota, löytyy myös ratkaisuja! Gaia on ennemkin sulattanut itseensä uusia elämänstrategioita.