Etusivu | Tuotanto | Runoja | Artikkelit | Linkit | Kuvia | Info

Georg Trakl

ITÄVALTALAISEN ROMANTIKON ONNISTUNUT KÄÄNNÖSVALIKOIMA Georg Traklin (1887-1914) runous vie lukijan ikivanhojen kivilinnojen, mädäntyvien puutarhojen ja hurmeisten hautaholvien keskelle. Lyhyen, tuskaisan elämän eläneen itävaltalaisrunoilijan tuotanto pursuaa romanttisten kauhuelokuvien kuvastoa. Maailma on kaunis mutta outo paikka, kuolema ja pahuus ovat jatkuvasti läsnä, onnellistenkin hetkien taustalla. Huumeiden yliannostukseen kuolleen runoilijan tekstit viehättävät totaalisuudellaan. Pään ulkoinen todellisuus on suodattunut unimaisemaksi, johon tutustuessaan tuntee itsensä Traklin runoudessa tiuhaan esiintyväksi matkamieheksi: "Sinertäen hämärtyy kevät, imevien puiden alla / vaeltaa tumma hahmo illan ja mailleenmenon aikaan, / kuuntelee mustarastaan vaimeaa valitusta. / Vaieten saapuu ilta, verta vuotava hirvi, / joka hitaasti vaipuu kukkulalla". Matkanteko saattaa kuitenkin käydä raskaaksi. Maisema ei muutu. Painostava tunnelma, "alakulon saastainen huokailu", hellittää vain hetkeksi: "Hengen yksinäisinä hetkinä / on hyvä kulkea auringossa / kesän keltaisen muurin viertä. / Askeleet ovat vaimeat ruohikossa; mutta aina nukkuu / Panin poika harmaassa marmorissa". Traklin runous on luokiteltu ekspressionistiseksi. Vuosien 1910-1925 välillä vaikuttaneet ekspressionistit pyrkivät ilmaisemaan teologisen ja teollisen murroksen keskellä elävän ihmisen tuntoja. Maailmankuvan vääjäämättömän muutoksen aiheuttama hämmennys pakotti runoilijat etsimään uusia näkökulmia ja ilmaisutapoja. Tuhon varjo häilähteli ennen ensimmäistä maailmansotaa kirjoittaneiden runoilijoiden tuotannossa. Traklinkin runoudesta voi löytää viitteitä lähestyvästä katastrofista, mutta luonnollisemmalta tuntuu lukea hänen teksteistään kaipuuta menneeseen. Toistuvat viittaukset antiikin mytologiaan sekä saksalaisten romantikkojen mielikielikuvan, sinisen kukan, ahkera viljely asettavat hänet 1800-luvun alun romanttisen tradition jatkumoon. Trakl on Lordi Byronin, Edgar Allan Poen ja Novaliksen myöhäinen hengenheimolainen. Jukka Koskelainen kuvaa Sielun öinen siivenisku -valikoimaan liittämässään jälkisanassa ongelmiaan Traklin kryptisten lauseiden suomentamisen kanssa. Valmiissa julkaisussa kamppailusta ei näy merkkiä. Runot ovat selkeää, kaunista suomenkieltä. Koskelainen on onnistunut myös välittämään Traklin runouden hiukan arkaaisen paatoksen. Erityiskiitoksen ansaitsee päätös julkaista alkuperäistekstit rinnan suomennosten kanssa. Tekstien vertailu tuottaa nautintoa paitsi Traklin runouteen perehtyville myös kääntämisen ongelmista kiinnostuneille. MARKUS JÄÄSKELÄINEN Georg Trakl: Sielun öinen siivenisku. Valikoinut ja suomentanut Jukka Koskelainen. WSOY, 2004. Julkaistu Turun Sanomissa 20.7.2005. Lisää tieto Georg Traklista Kiiltomadon arvostelu